Sivut

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Varoitus: tonttuja liikkeellä! Warning: pixies on the move!



Scroll down for English. Lapset kuuntelevat korvat höröllä, kuuluuko ulkoa tontun askeleita? Vilahtiko siellä punainen hattu? Mikä oli tuo helinä ja kilinä? Mielessä välähtää kysymys, olenko ollut tarpeeksi kiltti? Tuoko joulupukki lahjoja? Näkikö tonttu, kun aamulla suutuin?

Tunnustan, että joskus olen turvautunut siihen "tonttu tarkkailee" lauseeseen. Mutta miksi ihmeessä? Kuuluuko se osaltaan joulun taikaan? Saanko sanoa, että kaikki lapset ansaitsevat lahjansa, käyttäytyivät sitten kuinka tahansa? Joulu on ihmeellistä aikaa lapsille, jännittävää ja hauskaa yhtäaikaa. Halutaan uskoa joulun taikaan ja satuihin, ehkä hieman epäillen. Pelätäänkin hieman; jos uskon menettää, tuleeko lahjoja?





Itse mietin pitkään lapsen synnyttyä, kumpi on oikeampi tapa; kertoa heti totuus vai antaa lapsen säilyttää uskonsa joulupukkiin. Muistan itse sen ihanan jännityksen ja odotuksen. Mutta sitä en muista, milloin huomasin, että koko juttu olikin keksitty. Ja miten ratkaisin asian oman lapseni kohdalla? Puoli totuudella. Vanhemmat ja läheiset ostavat suurimman osan lahjoista, mutta jokainen lapsi saa jonkun paketin myös Korvatunturilta. Kiitoksia tästä Mauri Kunnakselle. Nyt ei tarvitse kaikkia lahja-asioita supista ja sipistä, mutta silti jää jouluun omaa taikaansa ja sadun ihmeellistä maailmaa. Miten teillä on ratkaistu joulun suurimman salaisuuden säilyttäminen?





Tonttu-tyttönen odotti monta vuotta ilman täytteitä keskeneräisien ompeluiden laatikossa. Joka joulu sieltä hyppäsi pöydälle pyörimään, mutta aina tuli kiireisempiä töitä. Tänä jouluna tyttönen sai vihdoin syntyä maailmaan.





Tone Finnangerin Tilda tonttuset ovat valloittavia, jokaisesta voi tehdä omalla tavallaan erilaisen. Suurensin Satumainen Talvi -kirjassa olleita kaavoja silloin aikoinaan aika silmämääräisesti, tonttu on n. 60cm korkea. Tämä tyttönen sai ylleen punaisesta villakankaasta mekon, hatun ja tossut. Ja Berninan koristeommel valikoimaan tutustuin myös, ja sieltähän löytyi taas ihanuuksia! Nämä ovat aika vähäisellä käytöllä olleet, vaikka valikoima onkin kattava ja laaja. Hiukset tontulle tein rautakaupasta löytyvästä pellavalangasta (jota ilmeisimmin käytetään erilaisten putkien ympärillä), kannattaa muuten tutustua rautakauppojen valikoimiin myös askartelu- ja ompelumielessä. Sieltä saa monesti hauskoja koristeita ja välineitä näihin erilaisiin töihin.





Esiliina syntyi mummoni vanhasta tyynyliinasta. Sydämeen kokeilin ompelukoneen pykäpistoa muistuttavaa ommelta. Ihan kivoja nämä koneiden koristeompeleet ovat, vaikka suosinkin enemmän perinteistä käsinkirjontaa. Ainakin näin kiireiseen aikaan pelastavat pulasta :).




Pitkät aluspöksyt tietysti, onhan talvi kylmää aikaa. Housut on tehty minun vanhasta paidasta, jonka hihoissa nämä pitsit komeilivat.





Pallot huovutin kauan sitten huovutusvimman ollessa suurimmillaan. Neulalla siis styroxpallon päälle, liimailin muutamia koristeita sekaan. Suurin osa koristeista on jo ehtinyt vuosien saatossa tippua ja kadota. Nämä pallot koristivat monta vuotta ikkunoitamme, mutta ovat nyt olleet vain laatikoiden pohjalla. Tänä vuonna kaivelin osan koristeeksi pöydälle.




Jouluisen kukka- .. no, asetelma on ehkä liian hieno sana, joten sanotaan vain suoraan: Tökin valkoisia ruusuja havujen kanssa sinkkiämpäriin ja kietaisin edellisten vuosien tapaan satiininauhan ja enkelikoristeen ympärille.

Meillä oli lapsuuden kodissani näissä kuvissa vilahtelevia erilaisia ihania vanhoja julisteita, kaksi niistä on kotiutunut minullekin. Äiti ei ollut varma, milloin nämä on hankittu. Mutta ovat olleet olemassa iät ja ajat, kuten teippien jäljet kulmissa kertovat. Näitä julisteita on otettu uudelleen tuotantoon ja niitä saa mm. Askartelukulmasta.

Ihanaa joulun odotusta teille kaikille! Näemme taas joko kovin jouluisissa tunnelmissa tai sitten hieman yllättävissä ;). Pysykäähän kuulolla! Blogia voitte nyt myös seurata Facebookin kautta, tervetuloa mukaan!





In English: Christmas time is filled with joy and excitement, was that noise from pixie's jingle bell? Kids wait for Santa to come. I was wondering if it's proper to tell the truth about Santa straight away or just wait and see when truth comes out. I decided to tell the half truth: Most gifts are bought by parents but every kid gets few gifts from Santa too. 

This lovely pixie was waiting half finished several years. This Christmas I decided to sew her ready. And here she is! Red wool with little twist from my lovely Bernina Aurora, decoration stitches in my sewing machine are just so beautiful. Apron is made from my granny's old pillowcase.

Those snowballs are needle felted with some twinkle on them. Roses and spruce twigs looks nice together or what to you think about it?

You can follow my blog now in Facebook. Have a nice day!





29 kommenttia:

  1. Voi kerrassaan, miten ihanan tonttutytön olet tehnyt. Aivan hirmu suloinen!
    Meillä on puhuttu joulupukista ja tontuista satuina, mutta silti lapset haluavat uskoa niihin. :) Se on varmaan se joulun taika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulussa on ihmeellistä taikaa ;). Kiitoksia Pikku Akka!

      Poista
  2. Ihana tonttutyttö. Nämä Tilda-jutut on niiin suloisia! :) Meillä lahjat hankitaan itse ja niitä saadaan kummeilta. Joulupukki käy vain jakamassa ne. :) Viime vuosina on isommat tunnistaneet tuttuja henkilöitä parran takaa ja on tullut uusi teoria: oikea joulupukki ei kerkeä joka paikkaan ja niinpä jonkun täytyy pukeutua.. :D Ja tänä vuonna kolmasluokkalainen haluaisi kovasti pukeutua itse..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Raisa! Hauska ajatus, että perheen vähän isompi lapsi pukeutuu joulupukiksi :).

      Poista
  3. On herttainen tonttutyttö. Äiti rakastaa erilaisia tonttuja joten pitääkin näyttää tämä postaus hänelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sinähän varmaan olet tehnyt äidille monta tonttua ;)? Kiitoksia Jani!

      Poista
  4. Ihanan jouluisia kuvia! Suloinen tonttutyttö <3

    VastaaPoista
  5. Ihana jouluinen tonttutyttö suloisissa vaatteissaan! Tykkään niin Tildasta. En minäkään mitään traumaa saanut uskomisesta joulupukkiin, päin vastoin, mukavia ja jännittäviä muistoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tildoissa on paljon kivoja elementtejä, vaikka suurin innostus niihin onkin hiipunut. Muistan vielä ajan jolloin paikallinen kansalaisopistokin tarjosi niiden ompeluun kursseja :). Muistot joulupukista ovat varmasti yksi kaikkein jännittävimmistä ja mukavimmista muistoista lapsuudessa. Kiitoksia Saija!

      Poista
  6. Meilläkin lapset tietää keneltä paketit ovat. Minusta on jotenkin kiva, että varsinkin kummeiltä ym. tulleet muistamiset eivät mene joulupukin piikkiin, vaan lapset tietävät keneltä ne ovat ja voivat sitten kiittää saamistaan paketeista. Meillä siis me vanhemmat ym. hankkivat lahjat ja joulupukki sitten vaan tuo ne :) Kalenteritonttu onkin sitten eri asia ja tontuntaskuun ihan oikea tonttu tuo joka yö pienen yllärin ;D Välillä tuntuu, että pukki- ja tonttupuheet menee ihan ristiin, kun lapset kuulevat myös muiden terioita, mutta silti he uskovat joulupukkiin ja tonttuihin. Ehkä se kaikki on niin jännää tai meidän lapset niin pieniä etteivät vielä ole epäilleet mitään :) Suloinen tuo tonttutyttö ja kuule, minusta tuo sun kukka-asetelma on yksinkertaisuudessaan kaunis <3 Itekkin tykkään tökkiä luonnonjuttuja (varpuja, havuja, risuja...) leikkokukkien sekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Eerika! Minä pidän paljon yksinkertaisistakin kukka-asetelmista, toki ne kauniit kukkakauppojen tarjoamat asetelmat ovat ihan omaa luokkaansa. Minustakin on mukavaa, kun lapsi voi kiittää saamistaan lahjoista. Lapsen usko tonttuihin ja muihin on niin liikuttavaa. Meilläkin joulukalenteri-tontun pussiin sujahtaa joku yllätys. Poika tietää varsin hyvin, että minä sinne ne sujautan (lego kalenteri nimittäin ostettiin tätä varten yhdessä, lisäksi laitan jotain pientä mukaan silloin tällöin, niistäkin tunnistaa, että äiti on tämän ommellut). Silti pohtii usein iltaisin, että mitähän Norbert huomenna tuo :).

      Poista
  7. Ihana, tonttulakin kirjontajälki on niin hienoa! Omaa konevanhusta katsellessa hiipii melkein kateus.. :D Meilläkin tontut katselee ikkunoista... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tontut ovat hauskoja kavereita, kun saavat aikaan hienoista rauhoittumista lapsissa :D. Sinun täytyy varmaan kirjoittaa joulupukille, josko hän toisi uuden ompelukoneen ;). Kiitoksia Katja!

      Poista
  8. Suloinen tonttutyttö ja onpa tosiaan kivoja nuo koristeompeleet! Meilläkin ollaan menty Mauri Kunnaksen tonttukirjojen pohjalta eli Joulupukkia autetaan lahjoja laittamalla. Molemmat lapset vielä uskovat pukkiin, vaikka vähän jännitikinkin tuleeko eskarin myötä esikoiselle totuus ilmi. Minun puolestani lapset saavat vielä rauhassa uskoa joulun taikaan. Itsekin muistan miten jännää se kaikki odotus ja salaperäisyys lapsena oli. Itsekin tekisi mieli aina jouluna uskoa, että ehkä se oikea pukki tonttuineen kuitenkin majailee siellä jossain Korvatunturilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Pizzicato! Kyllä minunkin mielen sopukoissa Korvatunturilla ihan oikeasti asuu joulupukki :). Satujen maailma on niin ihana, että ei sitä halua ihan kokonaan lapselta pois viedä. Rikkaalla mielikuvituksella maailmasta saa entistäkin kauniimman ja upeamman. Jossakin vaiheessa se totuus varmasti tulee esille, mutta lapsi saa vielä nauttia jouluista satumaailman kanssa.

      Poista
  9. Ihastuttava tonttutyttö! Kauniita koristeompeleita ja olitpa kekseliäs hyödyntäessäsi rautakaupan valikoimaa:) Nukke näyttää niin kauniille ja eläväiselle pellavalankahiuksineen:)
    Postauksesi herätti hauskan joulumuiston lapsuudesta.. Tuli mieleen tilanne, kun eräs joulu riitelimme veljeni kanssa ja kesken nahistelun ikkunasta kuului koputus. Siellähän näkyi tonttu! Riita loppui kyllä siihen paikkaan:D Edelleenkin on vähän epäselvää tekikö isosiskoni kepposen, vai olikohan se sittenkin oikea tonttu?!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kepponen, tai sitten siellä kävi se oikea tonttu :). Riitojen ja käninöiden lopettamisessa tontut ovat kyllä mestareita näin joulun alla. Pienikin rasahdus ja lapsi jää kuuntelemaan ;). Rautakaupat ovat jo vuosia olleet askartelutarvikkeiden hankinnassa aika ykköspaikkoja minulla. Kiitoksia Villa Pipo!

      Poista
  10. Tuollainen isompi joulutonttutyttö olisikin kiva vaikkapa keittiöön joulun ajaksi kurkistelemaan. Aivan ihana!Nyt kun minäkin sain Tildailut alulle niin ensi jouluksi voisi haaveilla tuollaisesta. Tykästyin kovasti myös noihin sinun joulupalloihin. Kokeilimme lasten kanssa kässäkerhossa neulahuovutusta ekaa kertaa, se olikin mainiota puuhaa. Täytyy ehkä sellainen neula jossain vaiheessa ostaa, villa löytyy ja kirjastosta on tässä pitkin syksyä tarttunut erilaisia huovutuskirjohakin aina mykaan.

    Meillä sukulaiset ja vanhemmat auttavat pukkia ja lapset sen tietävät. Silti tountuille kirjoitettiin tänäkin vuonba lahjalistat (jopa 4 lk) ja ne olivat salaperäisesti hävinneet, ehkä tonttu kävi ne oikeasti nappaamassa, sillä minä en ole ollut asialla ;).

    Rauhaisaa viikonloppua simulle Hanna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, mitä kirjoitusvirheitä :). Taitaa olla silmät aivan ristissä vielä viime öisen valvomisen jäljiltä. Heräsin myrskyyn, enkä tietenkään saanut heti nukuttua....

      Poista
    2. Kiitoksia Krista! Huovutus on mukavaa puuhaa. Minulla tuli jokunen vuosi sitten tehtyä sitä enemmänkin, kävin kansalaisopistolla parilla kurssilla. Neulahuovutuksesta tykkään senkin takia, kun siinä ei tarvitse läträtä vesillä. Voi vaikka sitä telkkaria katsoa samalla.

      Meillä tontulle vietiin perinteiseen tapaan lahjalista ulos piparin ja vichyn kanssa. Kas kummaa, kun tonttu oli iltapalan aikana käynyt nauttimassa piparin ja jättänyt lahjalistan tilalle pienen kirjeen ;). Kurjaa, että myrsky herätti. Minulla käy kanssa usein samalla tavalla, kun kerran johonkin yöllä havahtuu, menee pitkään ennen kuin uudestaan nukahtaa. Mukavaa viikonloppu sinullekin!

      Poista
  11. Suloinen tonttu :) Meillä on neiti vielä sen verran pieni ettei ymmärrä tällaisten asioiden päälle. Mutta muskarissa on opittu lauluista sana "tonttu" ja tyttö osaa myös näyttää miten tonttu kurkistaa :D Ja hänellä on kaksi omaa kuvakalenteria joiden avaaminen on ihan parhautta. Saa nähdä joko ensi jouluna tyttö ihmettelee että miksi äidin joulukalenterissa on suklaata :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyttösi on varmasti suloinen kuvakalenterin kanssa, voin vaan kuvitella :). Meillä ei ihme ja kumma vieläkään ole poika kinunnut suklaakalenteria, vaikka monella kaverilla sellainen on. Taitaa tuon kalenteritontun tuomiset olla sen verran mielenkiintoisempia. Kiitos Aino-maria!

      Poista
  12. Niin kaunis tonttutyttö <3. Tuollaisista koristeista syntyy ihania jouluperinteitä. Minunkin lapsuudessa oli noita ihania tonttutauluja. Onneksi niitä voi vieläkin löytää kaupoista.
    Meillä lapset kirjoittavat pukille kirjeitä, jotka sitten ovat hyviä vinkin antajia tontuille. Kyllä me keskustelemme keneltä mikäkin lahja on. Varsinkin kummien antamat lahjat haluamme kertoa. Oikeastaan koko joulupukki ja tonttuasia menee vähän itsestään. Jossain vaiheessa lapsi hoksaa joulusalaisuuden :-)
    Mukavaa joulun alusaikaa sinulle:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kanneli! Meillä on veljelläni osa ja äidilläni myös näitä julisteita. Ne kuuluvat edelleen minulla vahvasti jouluun :). Aiempina vuosina joulua juhlittiin meillä kovin hillityin värein ja kuvioin, nyt olen pojan myötä kaivannut näitä punaisia ja tonttumaisempia juttuja jouluun. Joulusalaisuus on niin kutkuttavan ihana, että lapsi saa rauhassa siitä nauttia :).

      Poista
  13. Ihana! Kyllä oot taitava :) Kuule, mulla on sulle haaste blogissa..

    VastaaPoista
  14. Ihana tonttutyttö! Minä en ole tullut ajatelleeksi ollenkaan, että joillekin lapsille kerrottaisiin joulun salaisuus. Ehkä sen takia kun itsellä ei lapsia ole. Minä uskoin joulupukkiin, muistan kyllä vielä senkin hetken kun ymmärsin totuuden. Joulupukin farkuista huomasin, että pukki onkin naapurin mies :) Vieläkin toivoisin, että joulupukki toisi lahjat, se toisi aivan erilaisen tunnelman ja jännityksen jouluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Unelmallinen! Osa joulun tunnelmaa on itselle ainakin se lapsen jännitys pukin saapumisesta. Joissakin perheissä tosiaan totuus kerrotaan jo heti alusta alkaen, kukin tavallaan :). Onhan niissä lahjojen avaamisessa oma jännityksensä ilman joulupukkiakin.

      Poista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).