Pojalla oli tarvetta ns. kaupunkitalvitakille, siistille ja
kivalle. Mies toi edellisen ulkomailta, en ehtinyt kaavoja siitä piirtämään,
kun laitoimme takin jo kiertoon. Etsin koko syksyn jonkin kivan hupullisen villakangastakin
kaavoja, mutta ei sattunut vastaan mieleistä (jokin sisäinen ääni vastusti itse
kaavan piirtämistä. Vaikka samassa ajassa, mitä käytin valmiin kaavan
etsimiseen, olisin jo kaavat tehnyt). Uusimmassa Ottobressä sattui olemaan
malliltaan sopivan näköinen takki, tosin villatakkina (19. Huntsman). Kaavoja
muokkaamaan, ja hurraa, sain kivan villakangastakin aikaiseksi!
Villakankaat sekä takissa että hupussa ovat joskus
kirpputorilta löytyneitä, vuorina käyttämäni tikkikangas on äitini peruja (lie
joskus 80-luvulla ommellut pikkuveljelleni tästä jotakin). Napit jo edesmenneen
mummoni peruja. Sain äidinäidin vanhat nappikokoelmat aikoinaan itselleni.
Mummo irrotti kaikista vanhoista vaatteista napit talteen, ihania aarteita.
Ottobren mallissa takissa oli pelkästään vetoketju, tähän tein
vetoketjun piiloon ja ylös nepparin, sillä nappeja ei ollut kolmea enempää.
Tarkoituksella tikkasin vetoketjun päältä kiinni, vetoketjua on nyt helppo
siirtää lapsen kasvaessa. Kuten ylemmistä kuvista näkyy, myös hihat ovat pitkät. Jätän
mielelläni tällaisiin isotöisempiin takkeihin kasvunvaraa, jotta menevät vielä
seuraavanakin vuonna.
Takin valmistuttua poika ilmaisi haluavansa myös hatun
villakankaasta. Käytin pohjana aiemmin vauvaviemiseksi tehtyä Ottobren 4/2011
Muraveinikia. Lehden olin jo palauttanut kirjastoon, joten jonkin verran sai
kaavaa suurentaa 4-vuotiaan pojan päähän sopivaksi. Seuraavana poika kuulema tarvitsisi
villakankaasta housutkin, mutta luulen, etten vielä ainakaan niitä ala tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).