Pellavainen sydän lapsen kädenjäljellä (kädenjälki painetaan ensin kankaalle, sitten asetellaan kaava ja leikataan), siipien kangas minun
lapsuuden aikaisesta pitsipaidasta, sydännappi mummoni peruja.
Tildan nalle, n. 15cm korkuinen päästä
varpaisiin (pienensin kaavoja aika reilusti). Oli aika näpertäminen. Tämä pikkuinen nalle koristaa pojan huoneen
ovea.
Aloitin sitten viikonloppuna sellaisen projektin, jonka
valmistuminen kestää! Nimittäin työhuoneen kaappien siivoamisen. Joka vuosi
tämän teen, ja silti tuntuu, ettei kaikki mahdu minnekään! Nyt on jo jätesäkillinen roskiin menevää
tavaraa! Lisäksi löytyy muovipussillinen tilkkuja, jotka vien pojan kerhoon
askartelutarpeiksi. Vähän kyllä
tällaisen hamsterin mieltä kiehtoisi pitää ne tilkut vielä omassa kaapissa, mutta
osa oli sellaisia, jotka ovat jo 10 vuotta pyörineet siellä eikä vieläkään
käyttöä! Tuskin seuraavana 10 vuotenakaan niitä tulee käytettyä.
Voi miten taidokasta jälkeä!! Loistavaa tuo vanhan uusiohyödyntäminen!Ja oiva idea tuo lapsen käden jälki!Kyllä oot taitava! Tiedän toistavani itseäni,mutta vielä se minäkin joskus opettelen.. :)
VastaaPoistaNyt mulla on vielä tuo lankojen työstäminen pahasti vaiheessa,,
Kiitoksia Marika! Käsitöissä on kyllä paljon sellaista, mitä haluaisi opetella. Aina tulee uusia tekniikoita ja tapoja. Mulla on neulominen sellaista, mitä en kovin hyvin osaa. Perusjutut menee. Sen haluaisin oppia niin, että osaisi kaikki hienot kikat ja jutut. Tällä hetkellä tuo virkkaus kuitenkin vie voiton helppoudellaan.
PoistaNiimpä! Nimenomaan helppoudellaan! Virkattu työ kulkee helposti mukana eikä purkautuminen aiheuta harmahia hiuksia. Minä en siis osaa neuloa ollenkaan. Just sen oikean ja nurjan ja nekin vaatii keskittymistä. Paitsi että juurikin eilen katoin netistä yhen "helpon" neuleohjeen ja työstän sitä parast`aikaa. Jos valmista jälkeä syntyy postaan siitä takuuvarmasti! :)
PoistaToivottavasti onnistuu, mukava nähdä sitten kuvia! Virkkaustyö mullakin on aina matkoilla mukana, samasta syystä kuin sinulla!
PoistaAivan ihana tuo sydän! Ja kierrätysajattely toimii siihenkin niin hyvin.
VastaaPoistaMinä en ole koskaan tehnyt mitään Tilda-juttuja. Joulumyyjäisistä ostin yhden tontun, ja nyt kun sen on aika muuttaa laatikkoon talviunille niin aloin miettiä, että pitäisköhän sitä uskaltautua kokeilemaan itse jotain vähemmän jouluista sen tilalle. Sitten huomasinkin kirjakerhon alennusmyynnissä sopivasti Tilda-kirjan, jotn kukaties vaikka päsenkin tuohon maailmaan vielä käsiksi. Sitä odotellessa on mukava inspiroitua muiden tekemistä:)
Kiitoksia! Muistan miten jokunen vuosi sitten tuo Tilda-into oli huipussaan. Silloin esimerkiksi Kuopion Kansalaisopisto järjesti Tilda-kursseja. Itsekin tuli silloin tehtyä enemmän näitä, nyt on vähän vähemmissä määrin. Uusimman kirjankin sai heti kirjastosta lainaan, vaikka edellisten aikana niitä olisi saanut jonottaa. Mukavia juttuja, mutta uusinta selaillessa ei enää tuntunut mallit niin suuresti uusiutuneen.
Poista