Novitan bambulangan jämät, koukku numero 4 ja paljon pylväitä. Langanpäättelyä tämäkin raukka odotti monta viikkoa. Huokaus. Kehittelisiköhän joku automaattisen lankojen päättelijän?
Minä pidän syksystä. Mahtavat marjat, sienet, juurekset, koko kesän sato käsissä. Kumisaappaat jalassa voi kulkea syksyisen sateelle tuoksuvan metsän läpi löytäen herkkuja talvea varten. Pimenevät illat antavat luvan vetäytyä lämpimän viltin alle kirjan kanssa. Tai virkkuu kädessä. Tämä aika on ihanaa, lehdet alkavat saada kauniin värin ja syksyiset sateet ropisevat kattoon. Käsityölehdet ja - kirjat sekä netti antavat luvan haaveilla niistä kaikista lämpimistä käsitöistä, joita voi nyt tehdä. Tossuja ehdottomasti taas tarvittaisiin, kuten joka syksy. Varpaat pitävät lämpimästä.
Mikä käsityö kuuluu sinuun syksyysi? Otatko esille jotakin, mitä et missään nimessä muina vuodenaikoina tee?
Lämpöisiä ajatuksia teille kaikille syksyiseen säähän!
Kauniit värit tiskiliinassa! Päättely ja viimeistely on minunkin mielestäni niitä kurjimpia hommia käsitöissä. Minä vielä haikailen kesän perään, mutta täytyy myöntää, että syksyn värikylläisyys on kyllä mieleeni :)
VastaaPoistaKiitos Mandariinimania! Syksyn värit ovat upeat. Minä rehellisesti sanoen pidän kaikista vuodenajoista, niissä on kaikissa omat hyvät puolensa. Syksyyn liittyy varmasti aina kaikki uusien harrastusten aloittamisen (ennen koulun) mukanaan tuoma "jännitys".
PoistaNätti tuo raidoitettu malli. Pitääpä itsekin joskus kokeilla! Minäkin olen saanut yhden tiskiliinan virkattua ja päättelyä odottelee sekin vaan edelleen! Pidän syksyn murretuista väreistä, mutta muuten en voi sanoa olevani syksyihminen, sateet, harmaus ja pimeys eivät vain ole mun juttu, kesää haikailen niin kuin Mandariinimaniakin tuossa yllä. Ennen aina neuloin villasukat syksyllä, mutta koska meillä oli niitä jossain vaiheessa yli omien tarpeiden, ei ole niitäkään enää tullut tehtyä. Ompelupuolelta kuitenkin takkikankaat, villamaiset neulokset ja tekoturkikset alkavat aina kummasti vetää puoleensa näin syksyisin :)
VastaaPoistaEn ole siis ainoa, joka ei päättelyä niin rakasta :). Siksak-virkkaukseen on onneksi aika hyvin ohjeita, opettelin alkuun Novitan viime vuoden kesäkäsityöt-lehden avulla. Minuakin kiinnostaisi kaikki villamaiset neulokset, mutta edelleen olisi tyhjättävä entiset kankaat. Tai ainakin vähennettävä. Kiitoksia Krista!
PoistaIhanat värit tuossa liinassa! Minä olen myös oppinut pitämään syksystä. Tämä kesä oli niin lämmin ja ihana, että jännitin alkaako kesän loppuminen ahdistaa, mutta ainakin toistaiseksi olen nauttinut kirpeistä aamuista, sateesta ja iltahämärästä. Puikot kuuluvat ehdottomasti minun syksyyni. Värikästä syksyä teille!
VastaaPoistaKiitos Pizzicato! Minun ihoni ei kestä aurinkoa juuri lainkaan, joten nautin eniten tästä ajasta, kun ei tarvitse suojata ihoa rasvoilla tai vaatteilla. Olen aina ollut enemmän syksy- ja talvi-ihminen, vaikka pidänkin kaikista vuodenajoista.
PoistaOnpa kaunis liina ja niin ihana malli :) Näyttää aika haasteelliselta tuo malli, vai onko ? Kuvailit kauniisti ja houkuttelevasti syksyä. Liian helposti mieli pyörii vielä valoisassa kesässä, vaikka tykkäänkin myös syksystä. Haaveilen aina syksyn tullen muka neulovani jotain, mutta vähän meinaa jäädä :D Mukavaa loppuviikkoa sinulle !
VastaaPoistaOlin jo pitkään haaveillut näistä siksak-kuvioista, mutta en ollut uskaltanut edes koettaa, kun kuvittelin hankalaksi. Olikin yllättävän helppoa, ja tällaiseen pikkuiseen virkkaukseen on hyvä harjoitella. Syksy tuli jotenkin nopeasti, illat viilenivät yllättävän nopeasti hellejakson jälkeen. En ollut varautunut vielä ompeluiden osalta tähän :). Puikot vaan esille ;). Mukavaa loppuviikkoa sinullekin ja kiitoksia kommentista!
PoistaIhanan raikas rätti ja täälläkin ihastellaan mallia! Mulla taitaa heilua puokot ja koukku enemmän syksyisin mitä muina vuodenaikoina! Niitä perinteisiä villasukkia ja pipoja tulee syksyisin eniten tehtyä. Mukavia, kirpsakoita alkusyksyn päiviä sinulle!
VastaaPoistaKiitoksia Eerika! Minä rakastan villasukkia, voi kun saisi itseään niskasta kiinni ja kokeilisi niiden neulomista. Alkaa entiset jo olla puhkikuluneita, rakas äitini on kyllä joka vuosi muistanut minua villasukkalahjalla :). Mutta olisihan hyvä verestää muistiaan.
PoistaEihän noin nättiä rättiä raati edes käyttää! ;) Syksy on kyllä vuodenajoista kaunein, silloin on neuleinspiskin suurimmillaan :) Silloin tulee tehtyä käsitöitä laidasta laitaan, ja siitä se putki jatkuu johonkin kevääseen. Kesällä ei pysty edes ajattelemaan käsitöitä. Tällä rytmillä menty vuodesta toiseen :)
VastaaPoistaKiva, kun piipahdit Anni! Hauska, miten erilailla ihmisillä kulkee nämä käsityöt mukana eri vuodenaikoina. Minulla pitää taas olla aina jotain tekeillä, syksyn myötä sitten vaan materiaalit vaihtuvat. Kiitoksia kommentistasi!
PoistaSyksy on jotenkin niin uuden aloittaisen aikaa, että sitä innostuu ihan liian monisya kauniista näkemistään malleista. Ja haluaisi tehdä ne kaikki, ovat ne sitten ompeluksia, virkkausta tai neulomista.. Välillä tuppaa myös käymään niin, että vähenevän valoisuuden myötä oma touhukkuuskin asettuu verkkaisemmalle vaihteelle ja pimeä tarkoittaa usein sitä, että on lupa vaan olla ja lukea vaikka hyvää kirjaa. Mikä ei sekään ole ollenkaan hullumpaa syksytekemistä. Onneksi sinne torkkupeiton alle mahtuvat sekä kirja että käsityö, niin että syksy on antoisaa aikaa molemmille:)
VastaaPoistaKiitos Aarnilintu kommentista! Syksy on tosiaankin uuden aloittamisen aikaa, sitä innostuu niin monesta asiasta. Varsinkin kansalaisopistojen kurssit huokuttelevat syksyisin, tosin tänä vuonna paikallinen tarjonta ei ollut ihan niin hyvä kuin yleensä. Ja ne harvat hyvät kurssit sattuvat sellaiseen aikaan, ettei niihin pääse osallistumaan.
PoistaNiin kaunis tiskiliina!! Värit tuo niin piristystä tähän viilenevään syksyyn.
VastaaPoistaYhdet villasukat ja tiskirätin ehin jo tälle syksyä virkata ja kutoa ja lisää virkkauksia on tulossa.
Ehdottomasti syksyllä on pakko ainaki yhet villasukat kutoa..
Minä edelleen ihailen kaikkia, joilla on taito noihin villasukkiin! Varmasti se palautuisi omaankin mieleen, kun vaan aloittaisi. Kiitos Silja!
Poista