Ouuuuou! (Susiasu lapselle)

 

Aiempina vuosina poika on virpoessaan ollut mm. pupu ja krokotiili (klik). Viime vuonna toiveena oli turtles-asu (klik). Uusi vuosi, uudet kiinnostuksen kohteet. Tällä kertaa poika halusi olla Lego Chimojen Worriz, susien heimon johtaja. Eihän tämä nyt pääsiäiseen mitenkään liity, mutta saan tällä tavoin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Keväisin pojalla on aina ollut vähintään yhdet naamiaiset, joten sama puku saa mennä sielläkin. Ja tärkeintä on tietenkin lapsen toiveen toteuttaminen.

Itse pidän siitä, että roolivaatteillekin tulee paljon käyttöä. Siksi asun pohjana toimii perushousut ja huppari ilman mitään ihmeellisyyksiä. Suden hännän kiinnitin huppariin tarranauhalla. Saa sitten irti, ja tarranauhankin ratkottua.

Naamariin sain idean Pinterestistä, tietenkin muokaten. Pohjalle laitoin ihan tavallista mustaa kartonkia, jonka päälle liimasin erikeeperillä velouria ja huopaa. Nenä on jostakin pehmolelusta aikoinaan irronnut. Kuminauhalla naamari pysyy menossa mukana. Pientä hauskaa näpertelyä.

Mikähän tämä voisi olla viralliselta nimeltään, kun tuskin esiliinaa taisteluissa on käytössä ;)? Punaista trikoota, nauhaa, tupsu ja muutamia koristeita. 

Chima-hahmoilla on myös chi-panssarit, joihin saavat chin kiinnitettyä. Siihen käytin hopeista satiinia ja paljettikangasta, kangas on pingoitettu pahvin päälle ilmastointiteipillä (en ehtinyt ompelemaan). Panssarissa on nauhat, joilla se solmitaan kainaloiden alta kiinni.

Ja tadaa, koko komeus on kierrätetty! Housut ja huppari on tehty äitini vanhasta velourisesta oloasusta. Naamariin käytin asusta ylijääneitä pätkiä sekä vanhaa fleecehuopaa. Kartonki on kylläkin ihan kaupasta hankittua. 

Essun punainen trikoo on peräisin mieheni vanhasta t-paidasta, nauha pojan vanhoista housuista, tupsun tätini oli säästänyt jostain vaatteestaan ja koriste"niitit" olin laittanut talteen rikkimenneestä rannekorusta. Samoja niittejä käytin myös chi-panssariin, jonka satiinikangas on vanhaa huivia ja paljettikangas leikkuujäämiä vuosien takaa. Kartonkikin löytyi pahvilaatikoista, joissa on taloon jotakin tavaraa tullut postin mukana. Häntään tuhlailin jämälankoja, jotka ompelin kiinni ompelukoneella.

Ja paras palaute tuli tietenkin onnelliselta lapselta: Äiti, tämä on ihan just kuin Worriz! Huippuhieno, kiitos äiti!

Toivottavasti teillä muilla on hieman keväisempää, meillä sataa lunta eikä entisetkään ole lähellekään sulaneet. Kyllä se kevät sieltä tulee vielä! Ihanaa viikkoa teille kaikille!