Kerroin taannoin pojalleni, miten lapsena minulla oli kaksi
varamummoa. Molemmat tarjoutuivat tehtävään itse. Meillä varamummo tarkoittaa
naishenkilöä, joka haluaa olla mummona lapselle, jos lapsen omat mummot
esimerkiksi kuolevat. Toki varamummo on lapsen elämässä muutenkin mukana, omien
halujensa ja pystymisensä mukaan. Omien varamummojeni kanssa näin
satunnaisesti, ehdin jo pitkälle aikuisikään ennen omien mummojeni kuolemista,
ja varamummotkin jo molemmat ovat kuolleet.
Poika innostui suunnattomasti varamummo-jutusta,
ja mietti olisiko hänellä ketään, joka siihen voisi suostua. Kauaa ei tarvinnut
miettiä, kun hän ilmoitti pontevasti pyytävänsä tätiäni, äitini nuorinta siskoa.
Eipä valinta olisi voinut parempaan osua! Mielettömän ihanan tätini sydämessä
on paikka kaikille lapsille. Hänellä ei vielä ole itsellään lapsenlapsia, ja
poikani on joka tapauksessa rakastunut tätiini. Poika askarteli kortin, johon
kirjoitti pyyntönsä ja minä väkersin vielä nämä tossut mukaan. Jokainen
mummohan tarvitsee vähintään yhdet tossut!
Tossujen ohje on japanilaisesta Lämpimät lapaset ja tossut -
kirjasta. Pitkästä aikaa neuloin! Tein kyllä täälläkin mainitsemani vuosia
sitten aloittamani neulotut tossut loppuun, mutta ehdin jo kuluttaa pohjat
rikki ennen kuvaamista. Ohje näihin tossuihin oli ihanan helppo ja nopea,
kaksinkertaisella langalla aina oikeaa. Reunus ja koriste virkataan.
Lankana
minulla oli 7 veljestä ja napit mummoni peruja. Hitaasti, mutta varmasti, olen
lähtenyt neulomisen tielle uudestaan. Josko sitä innostuisi vaikka ihan
perussukat neulomaan. Viimeksi neuloin villasukat 19 vuotta sitten
kummitytölle!
Ihana ajatus varamummoudesta. Kuinka mielellään varmasti monet ovat varamummon virassa :) Ja suloiset neulotut tossut. Sinulta tuo sujuu näppärästi. Kyllähän tuollaisilla tossuilla on mukava touhuta kotosalla ja missä vain. Itse olen ennemminkin vilukissa ja tykkään lämpimästä. Pitäisipä innostua itsekin kokeilemaan tuollaisia. Aivan upea tämä sinun blogisi ulkoasu! Kyllä minun pitäisi tehdä omani suhteen jotain, niin vanhoilla pohjilla on menty jo pitkään.
VastaaPoistaKiitoksia Kanneli! Minulla oli jo alusta asti suunnitelmissa blogin ulkoasu ihan eri tavalla. Nyt sitten sain edes pientä aikaan, jotenkin jäänyt kaiken muun jalkoihin. Kaikkeen ei aina aika riitä :). Sinun blogisi ulkoasu on todella kaunis, mutta ymmärrän, että itse alkaa kyllästyä ajan saatossa. Neulominen on vielä aika tavalla hakusessa, pikkuiset niksit on jo unohtuneet. Kyllä se sieltä mieleen vielä palautuu! Varamummo oli kyllä mielissään pyynnöstä. Meillä on onneksi suuri rikkaus, että pojalla kaikki isovanhemmat elävät ja ovat aktiivisesti elämässämme mukana. Koskaan ei kuitenkaan voi olla liikaa turvallisia aikuisia lapsen elämässä.
PoistaKauniit sävyt noissa tossuissa ja ovat muutenkin ilmeeltään niin suloiset. Meidän lapsilla on kanssa varamummo, oma äitini kun on siirtynyt jo tuonne pilvien päälle katselemaan meidän touhuja. Se on mukavaa, että lapsilla on monenlaisia aikuisia ihmisiä elämässään omien vanhempien lisäksi. Mulla on ollut tuolla neulomisrintamalla kanssa viime aikoina melko hiljaista. Ennen neuloin joka syksy ainakin ne sukat itselleni, mutta sitten niitä alkoi olla niin paljon, kun miehen mummokin ahkerasti neuloi meille sukkia ja lapasia. Tuntuu, etten oikein osaa enää neuloa sitäkään vähää, mitä silloin joskus. Täytyisi alkaa muistia virkistää tuollaisilla kivoilla ja nopeilla ohjeilla, ehkäpä sitä sitten innostuisi taas enemmän :)
VastaaPoistaOsanottoni Krista suruusi! Ihanaa, että lapsillasi on varamummo. Neulominen alkoi taas houkuttaa, kun huomasin miten vähän itselläni on villasukkia. Äiti on niitä kyllä tuonut, mutta päivittäisessä käytössä tietenkin kuluvat hurjasti. Olisi mukava neuloa niitä enemmän, ehkäpä jo ensi syksynä innostun kokeilemaan. Kiitoksia kommentistasi!
Poista