Sivut

torstai 8. toukokuuta 2014

Ohii-ohoi! Merimiesasu pojalle.



Merikapteeni Ankkuri lähdössä matkaan Mainio-laivallaan (joka on valitettavasti vielä keskeneräinen, jospa sitä taitava kapteeni osaa ohjata ilman ruoria)!



Hei hei rakas, älä sure palaan pian.


Ohiiohoi, maata näkyvissä! Laskekaa ankkurit.


Kaikki lähti shortseista. Ja sitten homma karkasi.

Poika tarvitsee shortseja (käytössä sisällä kesät talvet, isänsä poika). Kyselin toiveita; siniset lötköt. Kaapissa oli onneksi kirppikseltä löytynyttä trikoota, taisi 2metrin pala maksaa 0,5e. Jotain yksityiskohtaa halusin kehitellä, ja kaapista löytyi äitini vanha t-paita, jossa oli ankkurikuvioita etukappaleella. Kiva yhdistelmä sinisen trikoon kanssa! Siitä leikkasin taskut ja paidan helmasta kaitaleet lahkeensuihin.

Shortsien valmistuttua tuli ajatus, että paita nyt tarvitaan kaveriksi. Äitini t-paidasta riitti vielä kangasta hihattomaan paitaan, sinisestä trikoosta loput. Pääntiet suoraan äitini vanhasta paidasta, yksi ankkuri vielä helmaa koristamaan.

Koska näistä tuli kiva pari, ajattelin että poika voi pitää näitä ihmisten ilmoillakin. Kesällä kuitenkaan ei voi jättää käsivarsia paljaaksi, pojan iho ei kestä kovin hyvin aurinkovoiteita. 

Takki siis kanssa. Kirppikseltä joskus viime vuonna löytynyt valkea trikoo (1e/3m) oli ihanan ohutta hellepäiviä ajatellen. 


Taskuun riitti vielä ankkurikangasta äitini t-paidasta ja kaitaleet leikkasin samasta sinisestä trikoosta kuin shortsit ja hihattoman. Ihana ankkurinappi on mummoni peruja, laitoin vielä sen kaveriksi nepparin kiinnitykseksi. Muuta kiinnitystä en takkiin halunnut, kevyt kesäinen takki oli hakusessa.


 Shortsien ja hihattoman paidan leikkasin tällä kertaa summassa… En voi uskoa, että olen lähtenyt tälle kaavattomalle linjalle! Takin kaavana käytin samaa kuin aiemmin tekemässäni talvitakissa (klik). Pienensin kaavaa jonkin verran ja jätin vetskarin pois. Vuoria en laittanut kuin huppuun, tein alavaran etukappaleelle ja muotokaitaleen pääntielle (unohdin näköjään kuvata).


Varmaankin arvaatte, mikä laulu soi päässäni näitä ommellessani? J. Karjalaisen Ankkurinappihan se koko ajan junnasi… oikea korvamato!

6 kommenttia:

  1. Wau, hieno asu! Kiva nähdä tällaista klassista poikien muotia, nuo housut varsinkin on tosi kivat taskuineen ja tykkään myös tuon paidan vinosta leikkauksesta! Onpa ollut hyvä tuuri sinulla noiden materiaalien suhteen :). Niin upea laivakin siellä ja tosi hauskat kuvat olet saanut otettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus kirpputoreilta tulee löydettyä kankaita uskomattoman halvalla. Varmasti enemmänkin löytyisi, jos ehtisi kiertää edes joka toinen viikko katsomassa tarjontaa. Paidan vinoleikkaus oli oikeastaan vähän pakon sanelema :). Leikkasin ensin nuo shortsien taskut, kun en edes ajatellut tekeväni paitaa. Mutta kivasti sai yhdistettyä. Laiva on miehen suunnittelema ja toteuttama, mutta tosiaankin vielä hieman keskeneräinen. Kiitoksia Krista!

      Poista
  2. Olet tehnyt upean asun pojalle. Ihana! Tykkään väreistä ja yksityiskohdista. Tosi kiva tuo ankkurikangas yksivärisen kanssa. Mukavasti piristää ja raikastaa. Tuollainen kevyttakki on kyllä kätevä hellekeleillä. Suojaa mukavasti, mutta on vilpoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli! Kevyttakkia haaveilin itsellenikin, olisi helteillä mahtava. Varsinkin kaupungilla liikkuessa, kaapissa ei ole itselleni kuin villa- ja collegetakkeja. Niissä tulee vain hirvittävä hiki. Pitäisi metsästää vastaavaa kangasta itsellekin, olen tuon löydön jo käyttänyt mm. vuoritarpeisiin.

      Poista
  3. Hieno setti! Ja kivasti kierrätettyjä materiaaleja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Mieli! Kierrättää yritän parhaani mukaan :).

      Poista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).