Keväiset tyynynpäälliset

Kevään tullessa me suomalaiset alamme käyttää värejä myös sisustuksessa. Talven ja syksyn tummat värit vaihtuvat kirkkaampiin, valoisimpiin tai puhtaampiin sävyihin. Toisaalta ilmiö on hassu, sillä sinne talven pimeyteen niitä värejä voisi tarvita piristämään. Luulen, että se on jotenkin niin sisäänrakennettua, ettei siitä poikkeaminen ihan helpolla onnistu. Sillä minä kuulun kanssa niihin talven synkistelijöihin  ja kevään iloitsijoihin. Kaivan vaaleamman keittiön verhon kaapista (muihin huoneisiin en verhoja vaihda), vaihdan keväistä liinaa ja sohvalle tyynynpäällisiä. Nyt lisäksi keväiset linnut koristavat meidän kotiamme. Ehkä valon ja ilon määrää haluaa maksimoida?

Minulla on kyllä kauniita keväisiä tyynynpäällisiä jo valmiina, mutta tein vielä tälle keväälle muutaman uuden. Joulun alla meidän sohvalle kotiutui kaksi tyynyä lisää, ja niihin on tarvittu päällisiä. Kyllästyin nimittäin ainaiseen 'tappeluun' neljästä olemassa olevasta tyynystä. Nyt on meidän pienelle perheelle jokaiselle omat kaksi tyynyä. Vaikka siltikin meillä tahtoo tuo pienin perheenjäsen omia kaikki tyynyt itselleen, rakentaa omien sanojensa mukaan sohvalle "kunnon laiskanlinnan". 

Ruudulliseen tyynynpäälliseen ompelin pitsiä somisteeksi. Pitsi on mummoni peruja ja sitä jäi vielä monta metriä tähteeksikin. Raidallinen tyyny on ihan simppeli. Valkoisiin kokeilin vihdoinkin kangasorigamia, helppojen perhosten ohje löytyi Suuren Käsityölehden numerosta 8/2015 (ja Pinteristäkin taitaa tämä ohje löytyä). Pikkuisen piti huijata, ja ommella alinta siipiparia hieman kiinni, jotta perhoset pysyvät käytössä kunnolla asennossaan. Tikkasin perhoset vielä keskeltä tyynynpäälliseen. Näitä perhosia olisi vielä voinut yhden tehdä keskemmälle tyynyä, ja ehkäpä myös verhoja koristamaan neuloilla kiinnitettynä?

Kaikki kankaat punaista ruusukuvioista lukuun ottamatta Eurokankaasta.

Meillä vaihtuu usein tyynynpäälliset ja ruokapöydän liinat, lisäksi koristelen mielelläni kotia erilaisten vuodenaikojen mukaan. Muuten sisustus on pysynyt samana 9 vuotta. Osaksi tähän vaikuttaa myös se, että oleskelutilojen järjestystä on äärimmäisen hankala vaihtaa (ja olen kyllä tyytyväinen tähän järjestykseen, se toimii loistavasti). Oletteko te ahkeria vaihtamaan sisustusta tai tekstiilejä kotona, vai onko mukana samoja pysyviä elementtejä?

Meilläkin lumet sulavat hujahduksessa, kun luontoäiti päätti hieman auttaa vesisateen muodossa :). Pian pääseekin pihahommiin! Sateisen sään keskellä toivottelen teille iloista viikkoa!

Hiljaiset linnut (ommellut koristeet)

Kevät. Lintujen laulu. Aurinko. Luonnon herääminen. Solisevat purot. Kyllä se sieltä tulee, omaa tahtiaan. Joutsenet ovat jo saapuneet, etsivät paikkaa itselleen. Kaartelevat lammen yllä, mutta eivät vielä uskalla laskeutua. Jäässä se onkin. Lampi nimittäin. Hitaasti, mutta varmasti, aurinko yrittää sulattaa lumia ja jäätä. Talvi ei haluaisi luovuttaa vielä, pitää pintansa öisin.

Vedän aamuisin villasukkia jalkaan, kaivan vieläkin toppatakin kaapista. Haen takkaan puita. Toivon, että kevät jo olisi täällä. Lämmittäisi niin paljon, ettei takkapuita enää tarvitse. Saapuisivat kaikki linnut lammelle pitämään aamuista konserttiaan. Kurjet saavat pysytellä kauempana, niiden konserttia ei kukaan halua kuunnella. Ovat aamuvirkkuja, tai sitten valvovat pitkään. Kalkattavat liian kovaa silloin, kun minä yritän saada muutaman tunnin vielä nukuttua.

Hiljaisia lintuja, joiden kauniin laulun voi kuulla vain sydämessään. Kauniita, persoonallisia. Sellaisia, joita voi katsella. Ihailla. Ruokapöydälle pinkki pariskunta, liesituulettimen päälle vihreä ja olohuoneen hyllyä koristamaan turkoosi. Siellä ne muistuttavat, että kaikki aikanaan, nosta vaan nokka pystyyn ja uusi tuulia kohden. Vielä siivet paranevat ja kantavat, vielä minäkin lennän iloisena.

Kaikkien lintujen kankaat pientä puna-ruusuista (lapsuuden leikkimökkini verhot) lukuunottamatta Eurokangas, turkoosikukkainen palalaarista

Kaavat Tone Finnangerin kirjasta Sisusta Tildan tapaan
Molemmat kuvissa näkyvät kaitaliinat kutoi äitini

Näillä lintusilla on nokkana puisen varrastikun terävä pää. Maalasin sen akryylimaaleilla. Kaksi lintua sai hieman haparoivat käsinkirjonnat, persoonalliset. Kertovat siitä, että minä yritin tehdä asian vasemmalla kädellä, vaikka olenkin oikeakätinen :D. Tussilla silmät ja hieman punaa poskiin. Kaipasin kotiin hieman keväisiä koristeita. Meillä lentelee kyllä paperisia perhosia, mutta niiden kaveriksi tällaiset linnut.

Osallistun tällä postauksella Vaapula-blogin järjestämään huhtikuun haasteeseen "Eläimellistä menoa" sekä Hommahuoneen huhtikuun värihaasteeseen, joka on vihreä. Vihreä värinä ei kuulu juurikaan pukeutumiseeni, mutta käytän sitä mielelläni sisustuksessa. Ainakin näitä heleämpiä sävyjä. 

Kevään tuloa odotellessa toivotan teille iloisia päiviä!

ps. vihdoinkin sain päivitettyä viime vuoden kaikki käsityöt esille 2015 välilehdelle, sieltä niitä saa käydä katselemassa :).

Ystävänpäivälahja / Valentine's Day gift DIY

Scroll down for English. Tämä on ystävälle! Ihmiselle, johon voi luottaa. Joka jaksaa kuunnella. Joka tietää, että ajattelen häntä, vaikka en soitakaan usein. Sillä elämä olisi aika köyhää ilman ystäviä. (tällä postauksella osallistun Viipula Vaapula Vot-blogin ihanaan ystävänpäivähaasteeseen, klikkaile tutkimusmatkalle Mandan taidokkaisiin käsitöihin ja katselemaan muiden haasteeseen osallistuvien töitä)

Niitä on itselläni vain muutama, mutta sitäkin rakkaampia. Tapaamme harvoin. Soitamme harvoin. Silti he ovat joka päivä ajatuksissani. Asuvat sydämessäni. Saavat oloni mukavaksi, kun vain ajattelen, miten he kuuntelevat tämänkin asiani. Luovat ympärilleen lämpöä ja rakkautta. Iloja ja suruja. Elettyä elämää. Kukaan heistä ei ole ylitse muiden. He ovat omia itseään ja siksi niin rakkaita.

Heistä yksi on tämä nainen. Ihminen, jonka tahdon voiman ja lempeyden yhdistelmää jaksan ihailla. Nainen, joka on rohkea ja samalla herkkä. Jaksaa antaa aikaansa lapsille ja eläimille. On rakastava äiti ja ihana ystävä. Ihminen, joka jaksaa kuunnella. Ja joka uskaltaa olla oma itsensä. Kaunis nainen, jonka sydän on suuri. (Varmasti kaikkia minun ystäviäni voisi kuvailla näillä sanoilla.)

Ystävyytemme alkoi hitaasti. Kumpikaan ei halunnut pakkopulla-ystävyyttä vain sen takia, että miehemme ovat parhaita ystäviä. Hieman varoen tutustuimme toisiimme, ehkä vähän kapinoidenkin miehien toiveita vastaan (tottakai he toivoivat, että me olisimme ystävystyneet heti). Ja minä ainakin huomasin ajan saatossa (luulen, että ystäväni myös), että meillä onkin paljon puhuttavaa. Paljon yhteistä, vaikka olemmekin niin erilaisia. On itketty suruja, naurettu, iloittu, purettu pahaa mieltä, ratkottu väärinkäsityksiä, halattu, juhlittu.

Ystäväni kanssa olemme myös käyneet kansalaisopiston kursseilla, Tilda villityksen ollessa suurimmillaan ompelimme pehmoja ja sisustustuotteita sekä kokeilimme neulahuovutusta. Hän on taitava punomaan pajuista ja risuista. Saimme häneltä ihanat pajutähdet eräänä jouluna, ne koristavat joka joulu kotiamme. Yhdessä aloitimme myös reilut kymmenen vuotta sitten neulomaan kaulahuiveja, omani on vieläkin vaiheessa :D. Toivottavasti ystävä on saanut huivinsa valmiiksi. Käsitöistä emme muuten loppujen lopuksi kovin paljoa juttele nähdessämme, sillä meillä on niin paljon kaikkea muutakin juteltavaa :).

Yleensä emme anna ystävänpäivänä lahjoja, mutta tänä vuonna teen poikkeuksen. Joskus on mukava muistaa ystäviä, edes pienesti. Virkatut mukin/lasinaluset Blend Bamboosta (ruskea) ja Novitan Bambu-langasta (valkoinen), ohjeen niihin löydät täältä. Lisäksi kestotiskirätti joustofroteesta. Tykkään itse käyttää näitä rättejä ja olen monet kerrat miettinyt, miten niistä saisi vielä kauniimpia. Jouluksi testasin kotiin muutaman rätin kanttinauhalla ja tykästyin. Paljon mukavampi ulkonäkö, mitä pelkällä saumuriompeleella.

Käsipyyhe/astiapyyhe/leivinliina/tassupyyhe, mihin tarkoitukseen nyt sitten päätyykään :). Ruskea pellava sai hennot perhoset leimasimella, jonka ostin aikoinaan Tiimarista. Samat perhoset seikkailevat myös lahjapussissa, johon aikoinani koneella kirjottu Ystävälle-teksti vihdoin pääsi. Lahjapussiin ompelin myös pitsiä koristeeksi. Ystäväni oli tehnyt poikamme joululahjaan niin kauniin lahjapussin pitseillä, että halusin minäkin tehdä vastaavan :).

Korttiin käytin jonkin askartelulehden (Ihana tai Taika) mukana tullutta koristepaperia, jossa lukee hyöhenen keveää oloa. Hyöheniä ja kirppikseltä löydetty perhoskoru vielä lisäksi. Herkkää.

Millaisia ystäviä teillä on? Jaatteko samat kiinnostuksen kohteet, vai onko teissä suuriakin eroja? Tarvitseeko ystävän olla samanlainen itsesi kanssa?

Lopuksi haluaisin vielä kiittää teitä ihania lukijoita ja kommentoijia, on ilahduttavaa saada teiltä viestejä. Lämpimästi tervetuloa myös uusille lukijoille, jättäkää rohkeasti kommenttia, niin osaan paremmin tulla vastavierailuille blogeihinne :). 

Short summary in English: I made gift for my lovely friend. Crocheted covers from Blend Bamboo (brown) and Novita Bambu (white). Brown linen towel with stamped butterflies. Dishcloth from terry with trim. All these in simple gift bag. Ystävälle is For my friend in English. Have a nice week!

Hui hai! Help, it's a shark! (DIY viltti/blanket)

Scroll down for English. Ihana lauantain ompelupäivä. Minun oma päiväni. Koko päivän vain minä ja koneet ja kankaat. Pää täynnä ideoita menin viime lauantaina omaan ompeluhuoneeseeni. Kaivelin kankaita, mittailin, mietin. Selasin kirjoja, lehtiä. Jotain sinistä olisi nyt ommeltava, että ehdin mukaan Hommahuoneen värihaasteeseen (kliketi klik). Ompelussa oli ollut jokunen viikko taukoa, tai korjausompeluita kyllä oli riittänyt (haalarien paikkausta, toppatakkiin uusi vetskari jne.). Ja minulle iski jumi. Ahdistus. Mikään sininen ei napannut. Mikään ei tuntunut sillä hetkellä tarpeelliselle ommeltavaksi. Tylsiä perusvaatteita pojalle tai itselle kotitunika. Nääh.

Kello raksutti jo iltapäivän puolella. Luovutin. Istuin tietokoneen äärelle ja ajattelin selata nettiä ja blogeja. Kurkkaanpa pitkästä aikaa Pinterestiin, jos olen sinne jotain pinnannut muistiin. Silmille rävähti kuva hai-makuupussista. Kutkutti kovasti. Poika kääriytyy iltaisin vilttiin telkkaria katsoessaan. Voisiko hauskempi yllätys ollakaan, kun siihen olisi tänä iltana hurja hai tarjolla? Äkkiä etsimään tarvikkeita. Viltti löytyi nopeasti (niitä on meillä useampiakin kappaleita). Mittailin ja mietin. Samasta kankaasta ei saisi eviä ja pyrstöä. Pussi mahtuisi ehkä nyt, mutta entä sitten parin vuoden päästä? Sopivaa harmaata kangasta ei tietenkään löytynyt. Onneksi (?) ompeluhuoneen hyllyllä on pino vanhoja vaatteita, joista miehen paita pääsi käsittelyyn.

Mies oli joskus saanut jostakin lahjaksi punaisen viltin, joka oli niin onnettoman pieni ja kaiken lisäksi ohut, ettei sitä kukaan ollut koskaan käyttänyt. Siitä riitti sopivasti hain suuhun. Valkoisesta Ikean viltistä leikkasin hampaat ja samasta myös silmät. Selkäevän jätin kokonaan pois, sillä se olisi käytössä aika hankala (joko vatsan puolella tai selän puolella painamassa ja ilman kovikkeita ei näyttäisi miltään).

Hyvä äiti pisteet nousivat edes hetkellisesti ;). Ei ollut yllätys, että poika rakasti uutta vilttiään. Ja kieltämättä on hauskan näköistä katsoa, kun sohvalla napottaa pieni hai. Ja jumikin humahti samassa hävitä. Nyt on työn alla sinistä vaatetta pojalle, koska ainahan se on se viime tippakin :D. 

Tänään illalla ajelenkin kaupunkiin uutta oppimaan! Syksyllä ilmoittauduin digijärjestelmäkameran käyttökurssille. Jospa sitä oppisi käyttämään kameraansa paremmin. Opiskeluaikana toki kävin useammankin valokuvauskurssin, mutta siitähän on jo 15 vuotta aikaa. Olisi pitänyt jo silloin hommata järjestelmäkamera, niin ei opit olisi unohtuneet. Toivottavasti näemme viimeistään sunnuntaina värihaasteen merkeissä :). Kekseliästä keskiviikkoa!

In English: Saturday is my sewing day. Whole day just for me and my sewing machines. Last saturday I went into my sewing room and started watching fabrics. Nothing inspired. Nothing. It started to be afternoon and I didn't have any good ideas for my next sewing project. Ok. That's it. Maybe I should watch something from internet. I clicked Pinterest open and there it was! Shark sleeping back! Wow, my son would love this. He uses blankets when watching tv, so this would be nice suprise for him. From reflection to action.

Old blanket and one old shirt. Another old blanket (red) for sharks mouth. White blanket is good for teeth and eyes. (yes, we have many blankets :D). There it is! New shark blanket for my son. It sure felt warm in my heart when he saw this. He was so happy and delighted. There is no better thanks than seeing your kid smiling :)!

Hyvää joulua! Merry Christmas!

Please scroll down for English. Huomenna onkin jo jouluaatto! Tänä vuonna toteutin muutaman vuoden takaisia suunnitelmiani joulukoristeisiin. Vihdoinkin! Jouluiset viirit ovat olleet listalla varmaankin viisi vuotta ja tänä jouluna (lahjakankaita odotellessa) otin tämän urakan tehtäväksi.

Huovasta leikkasin kolmiot, joihin silittämällä kiinnitin kirjaimet. Applikointiin käytettävällä silitettävällä paperilla homma oli helppoa. Kiinnitin ensiksi paperin kankaaseen. Paperiin oli helppo piirtää kirjaimet (kun vaan muisti kääntää peilikuvaksi muutamat kirjaimet) ja leikata ne irti. Paperi irti ja kirjainten silitys huopaan. Tällaisessa koristeviirissä kirjaimet pysyvät hyvin kiinni ilman ompeluakin. Lopuksi kanttinauhaa ylös ja muutamat pompomit nauhaan lisäksi. Tein myös toisen viirin Hyvää joulua -tekstillä, se roikkuu eteisessä. Valon vähyyden vuoksi en saanut sitä kuvattua (lue, eteisessä oli palanut 6 poltinta lampusta ja niiden vaihtoa sai odotella).

Minä tykkään tästä viiristä paljon. Laitoin sen keittiön ikkunaan roikkumaan. Tämä verhokangas on myös odottanut kaapissa varmaan sen samaisen viisi vuotta. Nyt päätin ommella valmiiksi. 

Samaan syssyyn tein myös sohvalle uudet tyynynpäälliset. Toissa vuonna tekemäni tyynynpäälliset olivat jo aika kärsineen näköiset (fleece ei sitten kuitenkaan ollut tarpeeksi laadukasta vaan nyppyyntyi vähäisessäkin käytössä rumaksi). Verhokankaan alkuperästä en ole lainkaan varma, saatoin ostaa tämän Eurokankaasta tai sitten Anttilasta. Valkoisen tyynyn kangas on vanhaa kudottua pöytäliinaa, johon oli tullut kestotahroja. Ne sai hyvin kierrettyä. Punaisten tyynyjen kangas on pellavaa, pienet tyynyt syntyivät näppärästi vanhasta hameestani :).

Viime jouluna tein ensimmäistä kertaa osiin lahjoista kankaiset pussit. Tänä jouluna tuhosin loput kaapissa olleista jouluisista kankaista (vanhoja verhoja, kangaspaloja jnejne) näihin jouluisiin lahjapusseihin. Joulupaperithan menevät sekajätteeseen pinnoitteiden ja mahdollisten teippijäämien vuoksi, joten näillä pusseilla vähennän osaltani syntyvää jätteen määrää. Pikku Akka oli myös tehnyt ihania jouluisia lahjapusseja kankaista. Niissä olikin niin kauniita jouluisia kankaita, että taidan ensi vuodeksi yrittää metsästää kirppiksiltä kivoja jouluisia liinoja tai verhoja :). 

Vielä yksi 'tämä idea on muhinut viisi vuotta' -toteutus. Varasin itselleni sopivasti harmaantuneen laudan silloin, mutta en ollut tarpeeksi selvästi sitä merkannut, joten mies oli sen polttopuiksi pilkkonut. Onneksi luonto hoitaa tehtävänsä ja vihdoinkin yksi lauta sopivasti harmaantuneena löytyi meidän puukatoksesta. 

Mies kiinnitti ruuveilla ylös ketjun kiinnitystä varten. Minä kuumaliimalla liimasin Suomalaisesta kirjakaupasta löytyneet pyykkipojat lautaan. Nopeaa ja näppärää! Tein pari vuotta sitten kauniin oksan joulukorteille, mutta osa joulukorteista oli niin painavia, ettei rautalankasydämet jaksaneet niitä pitää paikoillaan. Nyt kortit pysyvät!

Meillä alkaa olla jouluvalmistelut tehtyinä. Laatikot paistuvat uunissa, koti on siivottu, koristeet paikoillaan. Ja mikä tärkeintä, meillä on ainakin kovin jouluinen mieli ja iloa ilmassa! Nyt hiljennymme joulun viettoon ja nautimme yhteisestä ajasta perheemme kanssa. Tahdon toivottaa teille kaikille ihanaa, rentouttavaa ja rauhallista joulua! Tapaamme vielä tänä vuonna :).

In English: There is only one night to the Christmas Eve! I made few decorations for this Christmas. Garland is made from felt and fabric (letters). It says: Christmas Joy (joulu iloa). Curtain and pillowcases are super simply, but these do bring little bit of Christmas spirit into our kitchen. This year I decided to make less garbage so I sewed pouchecs for christmas presents. Card holder is made from old wood. I glued the clothespins with hot glue. Merry Christmas to all of You!

DIY: Tuikkukynttilöitä ja tulitikkurasioita (tealight candles and matchboxes)

Scroll down for English. Joulu, joulu. Sehän siellä ovella kovasti koputtelee. Nyt on viimeistään aika taas pohtia mitä viedä kyläilypaikkoihin, rakkaille ystäville ja läheisille joulun alla. Suklaata, kukkia, vai jotain ihan muuta? Minut pelasti pohtimiselta Kaikki Paketissa - blogin adventtikynttilät. Inspiroiduin tuikkujen koristelusta teipeillä. Helppoa, nopeaa, hauskaa. Kaiken lisäksi jotakin pientä viemistä, joka ei jää (toivottavasti) kenelläkään nurkkiin pyörimään. Ja jälleen kerran puuhaa, johon voi ottaa lapsenkin mukaan. 

Ensimmäiset teipit ostin pienestä lähikaupastamme, kuuset, joulun toivotukset ja nuotit. Niillä pääsikin alkuun ihan hyvin. Ja kotoa löytyi vielä muutakin kivaa, mitä halusin näihin kokeilla. Pojan kanssa teimme jokunen vuosi sitten tyhjiin tuikkukuppeihin rairuoho-istutuksia. Kupit koristelimme silloin puuhelmillä. Kaksipuoleista teippiä kupin ympärille ja helmiä siihen kiinni. Aika kivoja.

Citymarketista löysin vielä pitsisiä teippejä. Niistäkin tuli kauniita. Kotona kaappien kätköistä löytyi reilut 10 vuotta sitten hankittuja kukka- ja sydänkoristeita. Näitä kuulkaas liimasin kaikkiin meidän häiden papereihin; kutsuihin, kuoriin, lahjarasioihin (annoimme vieraille heijastimet), menuihin, ohjelmiin. Pikaliima ja pinsetit apuna :D. 170 häävierasta. Kyllä huokaisin sen urakan jälkeen, että ei ikinä enää ;). Ja ei ole tarvinnut häitä suunnitella uusiksi, tammikuussa tulee jo 10 vuotta siitä tapahtumasta sekä 16 vuotta yhteiseloa miehen kanssa <3!

Kaupungissa joululahjaostoksilla ollessani huomasin Suomalaisessa kirjakaupassa tällaista ihanaa mustaa blingblig teippiä. Olihan sitäkin vielä ostettava. Nälkä kasvoi syödessä. Tähtitarranauhat tarttuivat mukaan samasta paikasta ja isommat koristetimantit hyppäsivät koriin Tokmannilta. Rokahtavat tuikut saivat alleen mustaa eristysteippiä (jota löytyy monessa värissä kotoa pikku projekteihin). Paljettejakin laitoin muutamaan tuikkuun. Koristeluideoita olisi loputtomasti!

Nyt on meillä valmiina pienet viemiset. Näillä aiomme tänä vuonna lahjoa myös pojan esikoulun opettajia ja hoitajia. Oman kiitoksensa saavat myös keittiöhenkilökunta sekä siistijät. Hekin tekevät arvokasta työtä, joka usein jää huomaamatta.

Kivat paketit tein tällä kertaa tylsästi (ja epäekologisesti) pienistä pakastepusseista. Kaunista nauhaa ja sydänkortit erilaisista koristepapapereista. Nyt on eri tyylisiin sisustuksiin, tai persooniin sopivat kynttilät valmiina :). Näitä on kiva muuten viedä vaikka pitkin talvea, kun valitsee teipit ja koristeet ajankohtaan sopivaksi. Ystävät varmasti ilahtuvat sydämellisistä tuikkukynttilöistä ystävänpäivänä :).

Täällä eletään kovin kiireistä aikaa. Ja hieman stressaantuneena. Tilasin kaksi viikkoa sitten kankaita joululahjoja varten. Mitään ei tilauksesta kuulunut (vaikka toimitusaika on 2-4 arkipäivää, ja muutoksista luvattiin imoittaa). Soitto paljasti, ettei tilausta ole vielä aloitettua pakkaamaankaan. Seuraavaksi sain sähköpostia, jossa kerrottiin osan tarvikkeista loppuneen varastosta. Juuri ne kankaat, joihin minulla oli suunnitelmat. Voitte varmaan arvata, että hieman alkaa tuntua jännitys. Ehdinkö saada kaiken valmiiksi? Mutta onneksi se joulu tulee, vaikka kankaat ei :D. Laitetaan sitten jälkitoimituksella lahjat. Kotiin on ilmestynyt uudet verhot ja tyynynpäälliset, niistä ehkä seuraavalla kerralla :).

Millä mallilla teillä muilla alkaa joulun laittaminen olla? Hyöryääkö pää tekemisen määrästä, vai menettekö rennolla otteella?

Viettäkää oikein mukavaa viikkoa! Ja muistakaahan myös pysähtyä välillä hengittämään ;) (minä ainakin koetan).

In English: It's time to remember all of those who has been in our lives this year: relatives, friends, pre-school teachers etc. This year I decided to give decorated tealight candles with matchboxes. This was so much fun! I used some decorative tapes, wooden beads, glue etc. My son loved this too, it's easy for kids to put those little beads in the tealight candles. I used little plastic bags for gift wrapping, some ribbons and little cards for finishing touch.

Have a nice week!

Oi, rakas farkku - lattiatyynyt pojalle!

Farkku. Kierrätys. Asiat, joilla koko blogini olemassaolo alkoi pari vuotta sitten. Ja siihen jäin kovasti kiinni. Farkku on näytellyt suurta roolia monessa haasteessa, joihin olen blogin aikana osallistunut. Joten en voinut olla ohittamatta Mandan järjestämää Rakas farkku -haastetta, vaikka ompeluaika on ollut äärimmäisen vähissä.

Jotkut teistä varmasti muistavat Helmoja ja hepeneitä -blogin haasteeseen tekemäni farkkuverhon sekä Mallikelpoinen -blogin haasteessa esitellyn päiväpeiton vanhoista farkuista. Molemmat niistä tulivat pojan huoneeseen. Pikkuhiljaa pojan huonetta on käännetty ja väännetty isomman pojan huoneeksi ja viimeisimmässä huonekalujen siirtelyssä selvisi, että mukavalle lukupaikalle olisi tarvetta. 

Mies ehdotti lattiatyynyjä, jotka eivät veisi kovin paljoa tilaa ja olisi helppo laittaa tarvittaessa sivuun. Nämä vanhoista farkuista tehdyt tyynyt eivät varmasti ole uusi idea (enkä valitettavasti muista, missä niihin olen alkujaan törmännyt), mutta kuitenkin toimiva ja juuri meidän pojan huoneeseen sopiva.

Tämän nopeampaa ei lattiatyynyjen ompelu varmaan ole koskaan ollut. Tunnissa valmistui kaksi lattiatyynyä :). Ensimmäisenä leikkasin lahkeiden sisäsaumat auki ja tikkasin ne kiinni (tätä tekniikkaa monet ovat käyttäneet housuista tehdyissä hameissa). Jotta lattiatyynyt toimisivat myös nojatuolin tapaan, ompelin lahkeisiin n.15 cm levyisen kaitaleen selkänojan ja jalkaosan välille. Molempiin avoinaisiin päihin sitten vetoketjut, jotta päälliset voi heittää helposti pesuun välillä. 

Ja yksi säilytysongelmakin tuli ratkaistua. Molempiin lattiatyynyihin meni kaksi tyynyä. Meille on vuosien saatossa tyynyjen uusiksi vaihtojen yhteydessä jäänyt näitä vähän huonoja tyynyjä pyörimään. Osasta olen täytteitä käyttänyt mm. pehmoleluihin, mutta silti näitä vielä löytyy.

Pojasta nämä olivatkin huippujuttu, niillä on loikoiltu, luettu, niitä on käytetty leikeissä. Taskuihin saa myös kivasti jemmailtua aarteita, tai sujauttaa kesken olevan Aku Ankan (pesun hetkellä pitää taas muistaa tarkistaa).

Kuvissa vilahtaa myös syksyllä pojalle ompelemani hihaton paita eskarin jumppatunteja varten. Jämäpalasta kasattu paita, joten kuviokohdistukset sinne päin (lue ei ollenkaan). Riivalit-kangas Käpyseltä (jossa kesällä käydessäni tapasin myös ihanan Hannariinan), musta trikoo Eurokankaasta. Perusompelua.

Kiitoksia Manda mielenkiintoisesta haasteesta! Käykää ihmeessä kurkkimassa, mitä kaikkea muut keksivät haasteiden aikana. Muutkin Mandan haasteet olisivat olleet äärimmäisen mielenkiintoisia, mutta aikapula rajoitti osallistumista :). 

Onko teillä muilla intoa osallistua erilaisiin haasteisiin? Olisi mukava kuulla, millaisiin haasteisiin te osallistutte, mitä ei vaan voi ohittaa?

Mukavaa syksyistä viikkoa kaikille!