Shhh, blogissa on ollut hiljaista

Tulin vain huikkaamaan, että täällä ollaan! Blogi on nyt ollut kovin hiljainen, mutta kyllä täällä työstetään pikkuhiljaa sisältöä. Malttakaahan vielä tovi vartoilla, niin minä saan jotain valmista aikaiseksikin. Juhlapyhät ovat hieman sotkeneet käsitöille jäävää aikaa. Ja niinhän se myös menee, että työt "haittaa" harrastamista :). Kun lumetkin ovat sulaneet, menee vapaa-aika pihan kevätpuuhissa. Kesäkukat ovatkin jo löytäneet paikkansa.

Saatte nyt tyytyä pariin huonoon puhelimella otettuun räpsäisyyn, kun kameran kanssa en ole ehtinyt heilumaan. Keväisiä sukkia olen neulonut itselleni ja nappejani ihastellut. Kevättakki jäi (toistaiseksi) ompelematta alkuperäisen materiaalin sopimattomuuden vuoksi. Mutta jospa sille ei olisi tänäkään keväänä tarvetta, kun olen jo monta vuotta pärjännyt ilmankin :D. Muutenkin ompeluaika on siis ollut minimissään, joten ei ole ollut mitään varsinaista kuvattavaa tänne blogiin. Instagramin puolelta voitte käydä maistelemassa tunnelmia enemmän, sinnehän pääsee kurkkaamaan ihan ilman sovellustakin sivupalkissa olevan linkin kautta.

Kesää kohden mennään ja lujaa. Nautitaan kauniista kevätpäivistä! 

28 DIY vinkkiä jouluviemisiksi/lahjoiksi

Joulun lähestyessä on hyvä aika aloittaa lahjojen ja pienten viemisten/muistamisten suunnittelu ja valmistaminen. Joulukukat ovat aina kauniita ja suklaakin maistuu monelle, mutta on olemassa niitä ihmisiä, joille edellä mainittuja tulee joka joulu ämpärikaupalla. Olen itse tykännyt tehdä jotain pientä, sellaista jolla voisi kuvitella olevan käyttöä myöhemminkin. Koostan tähän postaukseen blogissani aiemmin julkaistuja jouluviemisiä tai pieniä lahjavinkkejä, joista osan ehtii hyvin toteuttaa kiireisessäkin arjessa. Osan viemisistä voi tehdä myös lasten kanssa, kivoja lahjoja, joita voi viedä vaikka isovanhemmille tai muille lapsen läheisille. 

1. Jouluiset Tilda-tontut valmistuvat helposti Tone Finnangerin Tilda Satumainen Talvi -kirjan ohjeilla. Myös saman tekijän Tildan talossa -kirjasta löytyy hauskoja tonttuja. Tonttujen kaavoja voi myös itse tehdä, mikä sen hauskempaa kuin hauskat itse kaavoitetut tontut.

2. Saapuvien joulukorttien säilytykseen on monenlaisia tapoja. Tein tällaisen pussin joulukorteille. Pussiin voi toki laittaa sisälle mitä ikinä keksii. Tähän pussiin tein rautalangasta ripustuslenkin.

3. Hauskaan poropussiin voi sujauttaa viemisiksi melkein mitä vain. Karkit, kahvit, piparit ja muut saavat itselleen uudenlaisen kääreen ommellusta pussista. Pusseja voi koristella mielensä mukaan jouluaiheisilla kuvilla. Kivoja kuvia löytyy mm. Tone Finnangerin kirjoista, niissä on myös ohjeet kuvioiden tekemiseen.

4. Isovanhempien sydämissä on aina paikka lapsenlapsille. Paina lapsen kädenjälki ensin kankaalle ja kiinnitä kangasväri ohjeen mukaan. Ompele sen jälkeen sydän ja siivet sekä ripustuslenkki. Suloinen pieni lahja on valmis.

5. Juomatölkkien klipsuista virkkaa nopeasti lasinaluset sekä lautasliinarenkaat kukilla. Ohjeen lasinalusiin ja lautasliinarenkaan kukkaan löydät Seija Saarisen Tölkkidesign -kirjasta.

6. Vieläkin nopeammin lautasliinarenkaat valmistuvat helmistä. Itse pujotin nämä helmet ohueen rautalankaan, mutta ihan tavallinenkin lanka käy.

7. ja 8. Virkatut korit saivat sisälleen turkinpippurilla ja mariannella maustettuja kuivattuja omenoita (ohje täällä), lapsen maalaamat puiset paistinlastan ja haarukan,karkkeja ja pipareita. Pipareista tulee hauskoja, kun antaa lasten hoitaa koristelut. Koiraperheisiin koriin sujahti myös herkkuja koirille. Minusta on mukavaa muistaa kaikkia perheenjäseniä ja valita herkkukorien sisältö sen mukaan, mistä kukin lahjansaajan perheestä tykkää (tai oletan tykkäävän). Paistinlastoissa maalasimme vain varsiosan ja suojasimme ruokaan koskevan osan muovipussilla. Maalin kuivuttua lakkasimme lastojen varret huolellisesti.

9. Tiskirätit tai -liinat (miten kukakin tykkää näitä kutsua)olen virkannut bambulangoista. Näitä toki voi neuloakin ja virkkaamallakin saa monen näköistä rättiä aikaiseksi. Siksak-kuviolla ja pyöreänä virkatut rätit tuovat erilaista ilmettä.

10. Kädet ja kasvot pyyhkeiden teksti on tehty kirjainsabluunan läpi tuputtamalla. Ruutukankaasta ommellaan kaitale vohvelikankaan yläreunaan. Näissä kannattaa muistaa ne ripustuslenkit myös :).

11. Talvisin monessa talossa lämmitetään takkaa. Vanhoista farkuista syntyy kestävät ja pestävät patakintaatkin. Tulitikuille voi ommella oman pussin farkkujen viidennestä taskusta (täällä juttua asiasta enemmän).

12. Käsipyyhkeet on näppärä kiinnittää kahvaan napilla. Keittiössä varsinkin on mukavaa, kun pyyhe löytyy helposti. Kaunis pyyhe saa näkyä. Koristeompeleet, näyttävät napit ja pitsit kannattaa ottaa esille ja tehdä pyyhkeistä saajansa tyyliin sopivia.

13. Lihakset jumissa, kolottaa niveliä? Lämmitettävä tai jäähdytettävä kaurapussi on lahjojen klassikko. Tee kauralle oma pussi lakanakankaasta ja ompele sille päällinen tyynyliinatekniikalla. Päällisen voi koristella vaikka lapsi tai sitten siihen voi itse painaa mieleisiä kuvia. Päällinen irrotetaan ennen pussin lämmitystä (kangasvärien käyttäytymisestä mikrossa tai uunissa en tiedä yhtään, siksi on syytä olla varovainen).

14. Pestyt säilyketölkit saavat akryylimaalilla ja lapsen kädenjäljellä uuden ilmeen. Purkkiin voi myös kirjoittaa esimerkiksi "älä vie isin kyniä". Purkeista voi koristella myös jouluisia ja istuttaa siihen pienen joulukukan.

15. Perinteinen kauppakassi lapsen maalaamana on mummeille mieleinen lahja. Jos ei huvita ommella, kasseja saa kaupoista valmiina.

16. Selän pesu on hankalaa. Puinen pesuharja sai leimasinkuvioita ja tekstejä sekä lakkaa. Nyt on selän pesu helppoa ja hauskaa.

17. Lasinalusia voi virkata myös jouluisilla väreillä tai saajan sisustukseen sopiviksi. Ohjeen löydät täältä.

18. Kestosuodatinpussit lakanakankaasta, nopea ja helppo tehdä. Pussit voi halutessaan vaikka keittää, mutta yleensä käsinpesu ja huolellinen huuhtelu riittää. Ohjeen olen kirjoittanut tänne.

19. Tiskirättien ompelu on nopeaa. Nämä pestävät ja kestävät rätit syntyivät joustofroteesta ja trikootilkuista.

20. Leivinliinoihin voi painaa leimasimilla kuvioita tai kirjoittaa tekstiilitusseilla kauniita tekstejä. Rauhallista Joulua - teksti on painettu leimasimella, tähdet ja sydämet tehty perunaleimasimella. Pienet piparimuotit ovat hyvä apu tehdessä perunaan kuvioita. Paina piparimuotti perunaan ja leikkaa veitsellä muotin ympäriltä ylimääräiset perunat pois. Lapsen kädenjäljet voi myös painaa mummeille ja ukeille, miksei kummeillekin.

21. Neulahuovutettujen tonttujen sisälle on laitettu vanupallo ja villaa kieputettu päälle. Muutamia pistoja kiinnittämään villa paikoilleen ja tontut ovat nopeasti valmiina.

22. Pieneen sinkkiämpäriin (tai edellä mainittuun säilyketölkkiin) voi laittaa hieman havuja ja tulppaaneja tai muita leikkokukkia. Sido kaunis koriste jouluisella nauhalla kiinni purkkiin.

23. Tabletti tai kirja saa ommellun, riisillä ja vanulla täytetyn tuen. Ompele pieni pätkä nauhaa saumaan, jotta latauspiuha pysyy paikallaan. Näihin voi myös ommella pienet taskut, joihin mahtuu laturi.

24. Ja esiliinat, kyllä niitä vielä tarvitaan :)! Lapselle hauskan essun saa kuviollisista kankaista. Aikuiselle myös.

25. Koti-, vieras- tai kylpytossut. Helpolla ohjeella onnistut! Kaavoituksen löydät tästä ja ompelun ohje täältä :). 

26. Virkkaa lukutoukalle hänen suosikkikukkansa kirjanmerkiksi. Hyviä virkkausohjeita löytyy mm. pinterestistä.

27. Farkkujen yläosasta saa myös kauniin kassin tai pussin lahjoille. Leikkaa farkuista lahkeet, ompele pohjasauma ja halutessasi farkkujen lahkeista leikatusta kaitaleesta kahvat. Koristele.

28. Lahjojen paketointiin voi käyttää myös kankaita. Yksinkertaiset kangaspussit ovat kaikkein helpoimpia tehdä. Farkkujen lahkeesta syntyy helposti pieniä pusseja. Ompele pohjasauma ja nauhakuja lahkeeseen. Halutessaan näihin voi tehdä erilaisia koristeita. Kankaisia lahjapusseja voi kierrättää vuodesta toiseen ja samalla vähentää joulun aikana syntyvää paperijätettä.

Kauniisti paketoidut lahjat ovat aina ilo silmälle ja saajalle. Hyvät käyttö- ja hoito-ohjeet takaavat sen, että tuote tuottaa iloa saajalleen pitkään.

Joko teillä on aloitettu valmistautuminen tulevaan jouluun? Minulla vielä on kaikki suunnitteluasteella :). Tämän päiväinen paksu lumipeite sai mielen jo jouluiseksi, kohta voi heittäytyä jo oikeasti joulutunnelmaan. Viettäkää mukavaa viikkoa!

Farkkua ja ystävyyttä

Istumme siinä kahvipöydässä ja tuntuu ettei välissä ole kuitenkaan ollut montaa kuukautta. Ihminen, jolle voi kertoa surunsa, ilonsa, elämänsä. Ja tietää, että toinen kuuntelee. Kumpikaan ei odota valmiita vastauksia, sillä meillä kaikilla on omat valintamme edessä, omat vaikeutemme voitettavana. Mutta se hetki siinä kahden antaa voimia ja uskoa.

Ystävyys. Ystävä. Läheinen ihminen. Ketään ei voi tuntea täysin, mutta on sellaisia, joiden kanssa on helppo olla. Ei tarvitse soittaa ja ilmoittaa itsestään joka hetki, sillä tietää, että toinen siellä ymmärtää ja on tarvittaessa luurin päässä. Voi mennä viikkoja, kuukausia, ettei kuule toisesta mitään. Sitten taas palataan siihen, mihin viimeksi jäätiin. Kukaan ystävistäni ei aloita tapaamista sanoilla: miksi et ole pitänyt yhteyttä (no, samassa junassa ollaan sen yhteydenpidon kanssa). Ei, vaan iloitsemme aina toistemme näkemisestä. Se on minusta parasta ystävyydessä.

Ja kun nähdään, on mukava viedä jotakin. Pikainen viemiskassi vanhoista farkuista (lahkeet poikki, pohjasauman ompelu, sangat lahkeista) sai koristeeksi farkkuruusun (jonka terälehdet on muuten vain teipattu...ai miten niin jäi viime hetkeen?) ja pitsinauhaa. Sisälle sujahti perinteinen kahvipaketti, säkillinen karkkia, pari kestotiskiliinaa sekä oman yrttimaan yrttejä. Pieniä asioita, jotka toivottavasti ilahduttavat.

Virittäydyin jo Rakas farkku -haasteen tunnelmaan tämän laukun tiimoilta. Manda Viipula Vaapula Vot -blogissaan haastoi ompelemaan jotain farkusta. Varsinaisen haastetyön näette ensi viikon maanantaina. Kovin suurta ei tällä kertaa ole luvassa (kuten parilla muulla haastekerralla), ajanpuute vaivaa :). Mutta farkkua joka tapauksessa, tuota minun pitkäaikaista rakastani. 

Mikä materiaali sinulle on se rakkain ja läheisin? 

Toivottelen kaikille rentouttavaa viikonloppua! Näemme seuraavan postauksen tiimoilta jo maanantaina ;).

Vessaan sisustusjuttuja

Olemme asuneet tässä talossa n. 7 vuotta. Jo alusta asti on ollut suunnitteilla vessaan jokin merkki siitä, mikä on käsipyyhe. Kaupoissa ei ole tullut mielestä vastaan. Nyt sitten vihdoin ja viimein syttyi ajatuslamppu ja teimme yhdessä pojan kanssa tällaisen merkin. 

Akryyliväriä lapsen käteen ja käsi kartonkiin. Maalin kuivuttua leikkasin käden ääriviivoja myöten. Kasvopyyhkeeseen emme mitään laittaneetkaan, kai tästä ymmärtää mikä on käsille tarkoitettu? 

Tein myös tällaiset pyyhkeet, mutta eivät jotenkin istuneet meidän vessaan, joten kaapissa odottelevat sopivaa kyläpaikkaa jonne ne voisivat matkustaa. Samaa ideaa voisi toki käyttää toisen sävyisiin ja tyylisiin pyyhkeisiin, kunhan sitä AIKAA olisi :D. Näissä käytin ihan vohvelikangasta, puuvillaista ruutukangasta sekä kangasvärejä. Teksti on tehty ihan kirjainsabluunoilla.

Vessapapereille virkattu kori. Trikookude on hankittu Päivin Kudepuodista. On muuten todella tasalaatuista, ei ole tullut vielä vastaan suuria paksuuseroja vaikka olen kohta 10kg:n satsin tätä tuhlannut.

Tämä kori kylläkin meni äidilleni, hänellä on vessassa hylly, johon koreille oli tarvetta. Seuraava kori on työn alla, mutta siihenkin saan menemään aikaa. Aika raskasta näin suurten korien virkkaaminen, joten pikkuhiljaa valmista tulee. Tätäkin virkkailin muutaman kerroksen päivässä. Hyvä, jos kolme kerrosta jaksoin kerralla tehdä. Kaksi vessapaperirullaa mahtuu päällekkäin, noin 12 rullaa tämä kori siis vetää sisälleen.

Mukavaa viikonjatkoa!

Vesi - elämän perusehto

Ilman vettä en pärjäisi. Juon päivittäin sitä runsaasti, ja juomattomuuden kyllä tunnistaa olossa. Kannussa on aina vettä, siitä sitä on helppo päivän mittaan ohikulkiessaan hörpätä. Kaupunkireissulla käsilaukkuun täytyy mahtua vesipullo! 

Jottei pöytään jää mitään ikäviä renkaita, tarvitaan tietenkin lasinalusia. Ja kannulle omansa. Ohjeena 200 virkattua ruutua - kirjan Paju 189. Lasinalusissa jätin virkkaamatta tuon reunuksen. Lankana Marks & Kattensin Magnolia, 100% puuvillaa.

Ja täällä ne majailevat. Trikookuteesta virkattu Asteri-kori (ohje Kauhavan kangasaitan sivuilta).

Talvi tuli meille, lunta ihan reilusti ja lisää koko ajan sataa. Lumitöihin iltapuhteina suuntaamme!

Norbertin lasten tärkeä tehtävä

Norbertilla (<-klik) on kaksi lasta, Tuomas ja Annastiina. Annastiina on aika hämmästynyt tyttö, mitäpä hän mahtaa kummastella vuodesta toiseen? Ehkä häntä hämmästyttää joulun loisto? Joulun salaisuudet, joita iltaisin kuiskitaan? Paperin rapina, kuiskutus?

 

Yhdessä Tuomas ja Annastiina vartioivat meidän joulukorttipussia. Poro haaveilee olevansa ihka oikea Petteri Punakuono, unelmissaan laukkaa öisellä joulutaivaalla Joulupukin reen edessä. Tänä vuonna pussi kätkee sisäänsä kaukosäätimet, niissä riittääkin vartioitavaa!

 

 

Suunnitelmissa on vuosikaudet ollut joulukorteille uusi säilytyspaikka. Alkuvuosina täällä asuessamme ne roikkuivat juuttinarussa pyykkipojilla. Haluaisin kaikki kauniit kortit näkyville, pussissa ne ikään kuin unohtuvat eivätkä pääse loistoonsa. Tälle vuodelle olen aloittanut tekemään uutta viritelmää joulukorteille.

 

(kuva on vanha ja epätarkka, mutta idea ajasta ennen joulukorttipussia selviää. Nykyään näillä seinillä on valokuvia, joten minkään vastaavan systeemin teko ei onnistu)

Joulukorteille

 

 

 

Äidilläni on vuosikymmeniä ollut sama joulukorttipussi, ihanaa ajan patinaa! Mutta joka joulu pussukka pullisteli äärien myöten, eikä kortit tahtoneet pysyä sisällä. Ompelin äidilleni uuden pussin villakankaasta. Laitoin vanulevyä pussia tukemaan, vuoriksi puuvillakangasta ja  ripustuslenkiksi rautalankaa.

 

 

 

Applikointikuvaksi valikoitui enkeleistä pitävälle äidille jonkin Tilda - kirjan enkeli. Enkelin hiuksissa on käytetty rautakaupasta saatavaa putkien tiivisteeksi tarkoitettua hamppua. Poskipunat luomivärillä ja silmät kangastussilla. Koneella kirjottu Hyvää Joulua - teksti käsin vielä paikoilleen. Nyt pitäisi kaikkien korttien pysyä pussissa!

 

 

 

Joulukorttipussin kanssa samaan sopii viime vuoden joulukorttimme. Piirsin kuusen mallin, leikkasin ne turkooseista ja vaaleanpunaisista (joka kuvassa näyttää näköjään oranssilta...) kartongeista (vähän muutakin väriä jouluun perinteisten rinnalle). Keskelle kuusta tein taittoluulla taitoksen, näin kuusi pysyy pystyssä pöydällä. Poika teki kuusten koristelun kimalleliimalla, repimällä värillisistä foliopapereista paloja sekä liimaamalla pieniä sydämiä ja kukkia kuusiin. Tämänkin vuoden joulukortit on jo tehty ja lähetetty, tulossa ovat tännekin esille, kunhan kameran kanssa ehtisi heilua.

Kaksi yötä joulukuuhun!

Tämän kranssin tein kylläkin jo pari vuotta sitten, mutta edelleen pidän siitä. Ruosteista rautalankaa kieputettuna, hitunen lumispraytä, neulahuovutettu tonttu (kutsun häntä nimellä Väinö, meidän kotitontun mukaan nimetty), massapallojen päälle liimattu huovutusvillaa ja lepän oksa. Tämä on omassa rouheisuudessaan yksi joulun lempikoristeistani.

Viime jouluna joulukukkien sijaan veimme lahjakorit. Virkkasin Kauhavan Kangasaitan Asteri ja Esteri sekä Metsätähti koreja. Koreihin laitoimme kuivaamiani omenoita, pojan kanssa leivottuja ja koristeltuja pipareita, suklaata, koiraperheisiin koirille herkkuja sekä pojan maalaaman puulastan- ja haarukan. (Tonttukaitaliina on matkustanut lapsuudenkodistani meille, viime jouluna sitä ensimmäistä kertaa käytin. Lapsen ollessa pieni tuntuu nämä tontut kivoilta lisältä. Onhan tässä aikuisiällä ehtinyt hillitysti koristeltuja joulua viettämään, nyt on punaisen aika hiipiä taloon.)

Laitoin lastat muovipusseihin, jotka teippasin huolella. Poika maalasi mielensä mukaan ja suihkutin päälle pari kerrosta spraylakkaa. Helppoa ja pojasta mukavaa puuhaa.

Kuivatuissa omenoissa pienenä vinkkinä mausteiset omenat; kokeilkaa omenasiivujen päälle ripoteltua marianne-rouhetta, turkinpippurirouhetta, hunajalla voideltuihin siivuihin piparkakkumaustetta tai hasselpähkinämurua. Ihania makuja! Omat suosikkini ovat turkinpippuriomenat. Valmista rouhetta löytyy ihan kauppojen hyllyistä leivontapuolelta. Ripottelen mausteet ennen kuivausta. Säilyvyydestä en ole varma, sillä nämä ovat kyllä kadonneet saman tien parempiin suihin.

Pienelle Prinsessalle

 

Näitä on syntynyt parin vuoden sisällä useita, siis sekä pieniä prinsessoja että tällaisia lahjakokonaisuuksia. Virkattu kori on Kauhavan Kangasaitan Asteri-malli (<- klik). Käytän ihan trikookuteita, niiden virkkaus on mielestäni mukavampaa kuin ontelokuteiden.

 

Korin sisältö on pääsääntöisesti pysynyt samana; vauvalle nalle (Tove Finnangerin Tildan Talossa -kirjan helppo nallekarhu), isolle sisarukselle tarroja/askartelutarvikkeita/karkkia riippuen iästä, valkoisia ja vaaleanpunaisia marenkeja (tai kuivattuja omenoita), kahvipaketti sekä tietenkin kortti.

 

Kortissa käytetty kahta erilaista tapettia, kartonkia sekä erilaisia kangasnauhoja. Perhonen on ommeltu Tildan ateljeessa -kirjan kaavoilla.

Ideana ”jokaiselle jotakin”, joten korin sisälle voi sujahtaa joskus muutakin. Huomasin, että poikavauvoille teen jotain ihan erilaista, tytöille näitä nalleja. Johtuisikohan siitä, että poikien maailma on itselle tutumpaa?

Kukkuluuruu!

Missäs ne Martti ja Holly piileskelevät? Ja mitä ihmettä tapahtui kaikkien niiden farkkujen lahkeille, joista ensimmäisen postauksen laukkuja syntyi? Vastaukset selviävät seuraavista kuvista...

Pohjaan on avattu kahden lahkeen sisäsaumat ja ommeltu ne yhteen. Reunoihin ompelin lahkeita pötkönä, sen kummemmin niitä avaamatta tai purkamatta. Ylijääneet takataskut olivat loistavia pikkuautoille. Ne tikkasin reunalahkeisiin ennen reunan ompelua pohjaan kiinni.Helppo ja paljon pikkuautoja sisään vetevä kori oli syntynyt! Kuten kuvasta näkyy, näitä kulkupelejä riittää!

Korista saa halutessaan tukevamman pujottamalla esimerkiksi pahvia reunoihin ja pohjaan tukemaan. Tässä korissa en käyttänyt tukikankaita enkä pahvia, ja tämä on mielestäni aika hauska näin lötkönäkin. 

Koska tietyömaat ovat pojalle suuri mielenkiinnon kohde, täytyy äidin blogista tietenkin löytyä sopiva liikennemerkki.

Vielä jäi lahkeita yli lelukorin jälkeenkin. Joten tadaa!

Pikafarkut. Kaava oma, koko n.120.

Tämän helpompaa ei farkkujen ompelu ehkä olekaan. Farkkujen lahkeista säästyi sivusauma, siihen päälle tikkasin takataskut. Sisäsauman ja haarasauman ompelu, kuminauhakujat vyötärölle ja lahkeensuihin. Rennot ja mukavat farkut pojalle. Näitä aikuisten farkuista tehtyjä lasten farkkuja onkin blogimaailmassa näkynyt erilaisina versioina.

Jokohan minulta olisi loppunut farkkuaiheet? Se nähdään...