Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty - omat suosikkini itsetehdyistä vaatteista

Ensimmäisenä haluan esittää syvimmät anteeksipyyntöni teille kaikille lukijoille. Blogi on ollut kovin hiljainen, vaikka aiheita blogata olisikin PALJON :). Elämäni on kokenut jonkin sortin muutoksia tänä syksynä, ja siitä on luvassa teille lisää tietoa myöhemmin. Mennään kuitenkin nyt aivan ihanien naisten minulle heittämään haasteeseen: Kiitoksia teille DIY Storiesien Paulina ja Cause to Wearin Sinikka <3!

Ilokseni olen huomannut, että omassa vaatekaapissani suurimmat suosikkini ovat niitä itsetehtyjä vaatteita. Harvoin nykyään edes ostan mitään valmista vaatetta, takinkin ompelin viime kesänä itselleni (ni-i-in kyllä se tänne blogiin joskus tulee). Suurimmat suosikkini omissa vaatteissani ovat klassisia, simppeleitä, mukavia käyttää. Värimaailma saa olla hillitty, vaikka tunnustan nykyään kaipaavani hieman väriä elämään.

Ensimmäisenä esittelen teille tämän kestosuosikin. Tein sen pari vuotta sitten Helmoja ja Hepeneitä -blogin haasteeseen. Juhlavuus, yksinkertainen malli sekä itse tehdyt kirjonnat ovat edelleen minun mieleeni. Paita on monet kerrat ollut käytössä esimerkiksi ravintola illallisilla ja muutamassa konsertissa.

Tämän vuoden tammikuussa vietimme pitkän viikonlopun mieheni kanssa Roomassa. Reissuun ompelin mukaan tunikan, ponchon sekä legginsit. Huippumukava, siisti asu sujahtaa usein päälleni. Neuloskangas on miellyttävän lämmin, ja olen vielä pärjännyt tällä asukokonaisuudella syksyn kylmenevissä säissä.

Hoikemmassa olomuodossani vuonna 2014 tein itselleni myös ihastuttavan satiinipaidan, joka on vieläkin minusta kaunis. Monet juhlat on tälläkin paidalla juhlittu :). Tästä löytyy lisäksi sellaista väriä, joka viehättää minua. Turkoosit ja sinisen sävyt tuntuvat omimmille.

Blogissa on tainnutkin monta kertaa vilahtaa tämä pikkuinen laukku, jonka tein kravatista. Tykkään sen käytännöllisyydestä sekä tyylikkyydestä. Mukaan mahtuu vain kaikki todella tarpeellinen, eikä tarvitse kantaa selkä väärällään suurta laukkua.

Opettelin kaksi (?) vuotta sitten neulomaan. Siitä muodostui rakas uusi juttu. Sukkia on kiva tehdä, sillä käytän villasukkia paljon. Kotona viihdyn tunikoissa ja legginseissä, joten tarvitsin kylmemmille säille pitkävartiset villasukat. Palmikot ovat minun mieleeni :).

Viimeisenä vielä monen menon villatakkini. Paljon käytetty, suuresti rakastettu. Yksi minun turvavaatteistani. Siihen on hyvä kääriytyä, kun haluaa olla yksin. Suojella itseään. 

Tähän haasteeseen voi osallistua kuka vain, mutta haluaisin haastaa erikseen Helmojen ja hepeneiden sekä Villa Pipon bloggaajat mukaan tähän :). Kertokaahaan ystäväiset omista rakkaudella tehdyistä ja ylpeydellä pidetyistä jutuistanne :). Kiitän vielä lämpimästi sekä Sinikkaa, että Paulinaa (haasteen alulle laittajaa) haasteesta!

Syksy on pitkällä. Rakastan syksyä valtavasti! Aina alkaa uusia kursseja, joilla voi oppia uutta. Ajan puutteen vuoksi tosin en tänä vuonna ehtinyt kuin yhdelle päivän kurssille, jossa opettelin pirtanauhan tekoa. Mielenkiintoista puuhaa :). Instagramissa voi käydä kurkkaamassa, mitä minä olen viime aikoina puuhaillut. Löydät sieltä minut @hannamiblog nimellä :). Mukavaa viikonjatkoa!

ps. olen kyllä käynyt katselemassa teidän muiden bloggaajien blogeja ahkerasti, mutta en ole ehtinyt entiseen tahtiin kommentoimaan.

Juhlan aika (mekko ja neuletakki)

Vuosien kuluessa ovat myös kevään ja kesän juhlat vähentyneet. Ystävät ja sukulaiset ovat jo menneet naimisiin, ylioppilaita tai valmistuneita ei vielä kovin montaa ole, koska lapset ovat sen verran pieniä. Sieltä ne kasvavat, uuden sukupolven juhlan aiheet. Meillä on viime vuosina ollut hiljaiseloa juhlasaralla. Syntymäpäiviä vietetään harvoin, lähinnä lasten. Pyöreät vuodet ohitetaan kahvitteluilla lähimpien kanssa. Muistan vielä lapsuuden ja nuoruuden kesät, kun joka viikonloppu oli vähintään yhdet häät, lakkiaisia kierrettiin useammat saman päivän aikana ja mukaan mahtui tottakai myös syntymäpäiviä sekä hautajaisia. Suuren suvun ja maalla asumisen etuja :). Sittemmin tahti rauhoittui yksiin-kaksiin häihin/kesä.

Yllätyin iloisesti, kun kevät toi mukanaan kutsun serkkuni tytön lakkiaisiin. Mukavaa päästä näkemään rakkaita ja ihania ihmisiä. Asunkaan kanssa ei tällä kertaa tullut suurta ongelmaa. Ompelin itselleni trikoisen tunikan/mekon pojan kevätjuhlaan, ajatuksella, että käyttöä löytyisi sitten arjesta juhlien jälkeen. Lakkiaisiin halusin kuitenkin asustaa tämän mekkosen hieman juhlavammaksi.

Eurokankaan palalaarista löytyi juuri mekon vaalean värin sävyistä kimaltavaa kangasta. Samaa sävyä kuin mieheltä saamissani helmikoruissa. Väljä ja helppo takkinen sai helmaan pidentyvät etukappaleet, koska kankaan reuna oli valmiiksi vino :). Leikkasin vain toisenkin reunan samanmalliseksi. Sen verran kiirettä oli ennen juhlia, että en huolitellut takkisen reunoja mitenkään. Rullapäärmeen säätämiseen en ehtinyt, joten sen vielä teen, jotta kangas ei lähde purkautumaan.

Ja olikin niin mukava juhlia kaunista ylioppilasta. Nauttia sukulaisten seurasta ja todella maistuvista herkuista! Lahjaksi veimme takuuvarman "kylmän" käteisen, tosin Kaikki paketissa blogin ohjeella sydämen muotoon taiteltuna. Kiva erilainen, persoonallisempi idea antaa raha lahjaksi. Korttiin virkkasin ruusun, molemmat lahjakuvat on tällä kertaa otettu kännykällä :).

Juhlitaanko teillä tänä kesänä paljon?

Tällä kertaa kuvat on hieman ylivalottuneita :D. Sain vihdoin asennettua kuvankäsittelyohjelman myös uudellekin läppärille ja vaatii vielä hieman opettelua, että käyttö alkaa sujua. Hyväntekeväisyys ompeluun on vierähtänyt aikaa, joten blogi on hieman hiljentynyt viime aikoina. Nyt on kuitenkin kuvattuna muutamia juttuja, joten eiköhän niitä tänne blogiin ala tipahdella hieman tiiviimpään tahtiin. Instagramin puolella (@namihan) voitte seurata käsitöitäni vähän nopeampaan tahtiin, blogiin tulee sitten kaikki aikanaan :).

Inspiroivaa viikkoa kaikille!

Molempien vaatteiden kaava oma

Mekon trikoo Majapuulta

Takin neulos Eurokankaasta

Neuletakki äidilleni

Apua, en minä kuitenkaan osaa. Teen ihan surkean takin. Tämä on hirveän vaikeaa kuitenkin. Ei, kyllä minä siihen pystyn. Pakko minun on opetella. Entäs jos mokaan ja arvokkaat langat menee hukkaan? Söhlään jotain rasvaa valkoisiin lankoihin? Voi ei, miksi edes aloitin? On tässä niin iso homma, etten kuitenkaan saa äitienpäiväksi valmiiksi. Entäs sitten? Annat myöhemmin lahjaksi, kerrot vaikka kortissa, että on työn alla. Niin, mutta minähän opettelin neulomaankin kunnolla vasta vuosi sitten. Ei tämä voi onnistua.

Tunteiden kirjo uuden opettelussa on ihmeellinen asia. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja heivata kaikki negatiiviset ajatukset nurkkaan. Olla itselleni armollinen. Ei se maailma voi kaatua siihen, jos joskus epäonnistuu. Olenhan niin monet kerrat elämässäni noussut uudestaan ylös isommissakin asioissa. Tämä on vain materiaa; lankoja, joita saa kyllä lisää. Harva on mestari heti syntyessään. Ja jos nyt ei onnistu, niin aina on mahdollisuus kokeilla joskus toiste uudestaan.

Äitini on muutaman vuoden etsinyt kaupoista itselleen mieleistä valkoista neuletakkia. Kävin äitini luona kyläilemässä hiihtolomalla ja mukanani oli silloinen uusin Suuri Käsityö -lehti. Äiti selasi lehteä ja näytti sieltä tämän neuletakin kuvaa, että tämä olisi sellainen, mistä hän on haaveillut. Kuopion Napista ja Nauhasta löysin sopivaa lankaa. Ja voin kehua taas, miten ihanaa palvelua siellä saa! En olisi osannut valita itse laajasta lankavalikoimasta juuri oikeanlaista, kun ohjeen lankaa ei ollut.

Elämäni ensimmäinen neuletakki. Monta monituista tuntia työtä, ei niin tasaista jälkeä, joitakin virheitäkin löytyy, mutta hei: siitä tuli ihan ok ja minä tein sen!

Ohje Suuri Käsityö 3/2016 38. Jakku (koko 38. Hihoista tein n. 5cm pidemmät, mitä ohjeessa oli. Äidilläni on pitkät kädet, kuten minulla, ja kuvissa kyllä huomaa ettei lisäys ollut huono päätös)
Lanka Sandnes Garn Line väri 1002 53% puuvilla, 33% viskoosi, 14% pellava
Napit omista varastoista (ehkä mummoltani saatuja tai kirppikseltä löydettyjä)
Mekon tein äidilleni vuosi sitten, siitä postaus täällä (<-klik)

Kauniita kevätpäiviä ja inspiraation tuulia teille kaikille!

ps. Tunnustan. Ei minusta ihan heti tule neuletakkien neulojaa. On siinä vaan suuri työ. Itse neulominen ei kovin kauaa aikaa vie, mutta kaikki viimeistelyt kylläkin. Pingotukset, käsin takin kasaaminen, lankojen päättelyt jne. Tällaiselle nyt heti valmista -ihmiselle ehkä liian hidas projekti :D.

Yöpuku äidilleni / Nightclothes for my mom

Scroll down for English, please. Tällä kertaa sukelletaan viime jouluun. Ompelin silloin äidilleni joululahjaksi yöpuvun. Uusi arkemme on vienyt kaiken mahdollisen kyläilyajan minimiin, ja vasta nyt hiihtolomalla pääsimme vanhempieni luokse käymään ja yöpuku pääsi kuvattavaksi. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai miten se menikään. Lohduttauduin ajatuksella, että tätä ideaa voi käyttää hyvin myös lähestyvään äitienpäivään. Mummeille yökkärit lasten taiteella maustettuna, eiköstä vaan?

T-paita sai eteensä suuren sydämen, johon poikani kirjoitti tekstiilitussilla Hyvää yötä mummi ja piirsi iloisen hymynaaman. Tikkasin sydämen kiinni ihan suoralla ompeleella. Ja hyvin on näköjään pysynyt kiinni.

Housuista tein mukavan väljät, hieman pussimaiset. Vyötäröllä tietenkin kuminauha. Lahkeisiin tikkailin ilmettä antamaan muutaman sydämen paidan kankaasta. 

Paidan ja housujen kaavat omat, molemmat kankaat Eurokankaasta

Pääsiäinen lähestyy kovaa vauhtia ja toivottavasti saan kuvattua hieman pääsiäistunnelmia tänne blogiin :). Ensi viikolla onkin vuorossa myös haasteompeluja, kunhan pääsen taas ompelukoneiden ääreen. Sohva ja särkylääkkeet ovat nimittäin olleet parhaita ystäviäni muutaman päivän ajan. Mutta ei siitä siis sen enempää, sillä se on vain elämää, ei sen enempää :D. Pikkuhiljaa taas palailen ompeluiden ja blogien pariin.

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

This time you'll see what I sewed for my mom as a Christmas present. Our new everyday life is so busy that we haven't had time to visit my parents. Finally during skiing holiday me and my son had time to go there. And I had oppurtunity to take pictures of this nightclothes. Better late than never, right? This outfit is also perfect for Mother's day gift, or what to you think about it?

Basic t-shirt got big heart for detail. My son wrote 'Good night Granny' and drew happy face with textile marker. I used only straight stiches to attach heart and it has stayed there very well during washes.

Trousers are loose-fitting and there's couple of little hearts from t-shirts fabric as a detail. Rubber band of course in the waistline.

Both patterns are my own and fabrics are from Eurokangas

Have a nice week! Next time I hope I have some Easter decorations to show for you :).

Tunnenko vartalotyyppini? + muutama vinkki vartaloanalyysin tekemiseen

Text only in Finnish. Kototeko blogissa on käynnissä hieno haaste: Renew mama! Kurkatkaa, mitä blogista jo löytyy aiheen tiimoilta. Ensimmäisessä haasteessa tarkoitus oli tutustua omaan vartalotyyppiin. Postauksen teko jäi nyt sattuneista syistä hieman jälkijunaan, vaikka kuvan tästä asusta jo Instaan laitoinkin ja haasteaika meni jo.

Minulle vartaloanalyysien teko on tottua opiskeluajoilta, silloin jokainen asiakastyö aloitettiin sillä ja mittojen ottamisella (toki ensin oli keskusteltu suunnittelun puolella mielikuvista ja toiveista asuun). Vartaloanalyysien tekoon löytyy netistä muutamia vinkkejä, mutta helppoa se ei aina ole. Lisäksi erilaisia teorioita ja tapoja sen tekemiseen on monia. Itse otan aina kuvat edestä, takaa ja sivulta siten, että kamera on navan korkeudella (mittasuhteet säilyvät samana). Kuvauksessa tärkeää on myös olla alusvaatteisillaan, vaatteet helposti peittävät todellista vartalon muotoa. Valmiisiin kuviin piirrän pituussuunnassa viivat leveimmän kohdan mukaan. Tämä auttaa hahmottamaan hyvin, minkä mallinen oma kroppa on. Mitat auttavat myös paljon. Pelkkien leveysmittojen lisäksi suosin pituusmittoja, sillä esimerkiksi rinnat asettuvat naisilla eri tavoin. Vartaloanalyysi ei pelkästään auta valitsemaan oman vartalon parhaita puolia korostavia vaatteita, vaan antaa jo heti suuntaa myös kaavojen muokkaamiseen.

Etu- ja takakuvasta tarkastelen vartalon yleismuotoa (tässä on avuksi vaikka ne eri kirjaimin luokitellut vartalotyypit), hartian linjaa (onko esimerkiksi toinen hartia ylempänä),hartiat-lantio suhdetta (kumpi leveämpi), lantion muotoa (siinäkin on monenlaista muotoa ja toinen puoli lantiosta voi olla korkeammalla), vyötärön ja lantion suhdetta sekä symmetrisyyttä. Sivukuvista selviää hyvin ryhti, selkärangan asento (minulla esimerkiksi voimakas notkoselkä), rintojen ja vatsan suhdetta sekä selän ja pakaran suhdetta. 

Ja mitä näillä kaikilla tiedoilla sitten tehdään? Valitaan omaa vartalotyyppiä pukevia kaavoja ja muokataan kaavat mittoja apuna käyttäen (mm. notkoselkä). Vinkkejä siitä, miten kaavan saa vastaamaan omaa vartaloa löytyy muutamista teoksista. Suosittelen tutustumaan mm. Helen Joseph Armstrongin Pattern making for Fashion Design (1987, josta on ilmestynyt vuonna 2011 ainakin e-kirja uudistettuna) sekä Klara Gaarderin Pukineiden kuosittelu (1993, Otava). Jälkimmäistä löytyy ainakin kirjastoista. Pukeutumiseen eri vartalotyyppien mukaan löytyy jo netistäkin hurjan paljon tietoa ja varmasti paljon uusiakin kirjoja on aiheesta, mutta itse olen tykännyt esimerkiksi Mary Spillanen Muodon muutos -kirjasta (1998, WSOY suom. Pirjo Latvala). Siinä käydään aika yksityiskohtaisesti läpi, millaisia vaatteita tulisi suosia. Esimerkiksi kaulan, nilkkojen, polvien, säärien jne. vaikutus pukeutumiseen tulevat tutuiksi.

Tunnustus numero 1, en tehnyt systemaattista vartaloanalyysia. Kurkkasin peiliin. Minulla on x- tai tiimalasivartalo, tukeva sellainen. Edelleen vyötärö on etu- ja takakuvassa kapeampi kuin hartiat - lantiosuhde. Mutta käännetäänpä sivukuva esiin, tadaa. Sieltä paljastuu o- tai omppuvartalo. Tai joku voisi vaikka luulla raskausmahaksi, mitä se ei todellakaan ole. Raskaana minua on pidetty aina, jopa hoikkana ollessani. Voimakas notkoselkä edes auttaa tässä suunnattomasti. Suoraan minun ei siis kannata suosia pelkästään x-vartalolle suositeltuja vaatteita, vaan otettava huomioon sivuprofiilin o-malli.

Vyötäröltä kovin istuvat vaatteet eivät vartalolleni sovi, joten suosin paljon malleja, joissa paita laskeutuu hieman väljempänä rintojen alta. Mikään telttamalli ei tietenkään myöskään sovi, sillä se tekee minut pötkön näköiseksi. Yksinkertainen kikka hieman pyöreämmällä vartalolla on kiinnittää huomiota yläosaan ja lähelle kasvoja. Suosinkin varsinkin juhlapukeutumisessa näyttäviä koruja sekä hieman avonaisempia päänteitä. Tähän paitaan tein kestosuosikkini, vesiputouspääntien. Paidan pituus tuntuu itsestäni parhaimmalle, kun se tulee reilusti mahan alle, ylälantiolle.

Housuissa minulle parhaiten sopivat suorat lahkeet. Kovin leveät tekevät taas pötkö-efektiä ja kapenevat lahkeet paljastavat voimakkaat reidet (ns. ratsastushousureidet). O-vartalolle suositellaan hyvin laskeutuvasta kankaasta housujen tekoa, mutta minä päräytin kuitenkin talvea varten villakangashousut. Ainoa miinus näissä on se, että lahkeet jäivät liian pitkiksi. Lyhennettävä on, sillä lahkeisiin jää liiasta pituudesta vetoja.

Kaikki kankaat Eurokankaasta, molemmat kaavat omat

Ja kaiken sen oman vartalon tutkimisen keskellä muistutan minäkin kaikkia: olkaa armollisia itsellenne ja muistakaa rakastaa sitä vartaloakin kaikkine epäkohtineen. On nimittäin niin mahtavaa, kun me kaikki olemme omanlaisiamme, jokaisella jotain persoonallista myös omassa vartalossa :). Sisäinen hehku ja oman itsensä rakastaminen myös näkyvät ulospäin, ollaan me kaikki vaan niin ihania!

Rakkautta teidän kaikkien viikkoon!

Mukavat matkavaatteet (comfy travelling clothes)

Scroll down for English, please. Loma, niin ihanaa ja niin mukavaa lomailla! Meillä koko perhe rakastaa matkustamista, mieskin, vaikka tekee sitä työn puolesta paljon. Vietimme miehen kanssa pitkän viikonlopun Roomassa, josta kotiuduimme eilen. Ensimmäinen kerta pojan syntymän jälkeen, kun olimme kahdestaan hieman pidemmällä matkalla (kokonaiset 4 yötä kahdestaan!). Syykin oli hyvä, tammikuussa tuli täyteen 16 vuotta yhdessäoloa ja 10 vuotta naimisissa. Matkaan tarvitsin tietenkin uutta vaatetta. Kaupunkilomailuun sopivaa.

Syksyllä Barcelonasta ostamistani neuloksista syntyi tällä kertaa mekko ja paita. Ja tämä kangas osoittautui ehdottomaksi suosikikseni matkustaessa. Ei rypisty, kuivuu nopeasti, on riittävän lämmin, muttei liian kuuma ja kuosikin juuri sopivan tyylikäs. Ihan vastaavia neuloksia muuten löytyy Eurokankaasta pakalta, paidan neulosta tosin hieman isommalla kuviolla. Paidan kaveriksi ompelin mustasta pellavasta suorat housut. Ei mitään ihmeellisiä kommervenkkejä niissä.

Mekkoon tein poolokauluksen sekä taskut. Taskut onkin tarpeelliset niille lipuille ja lapuille, joita jokaisessa nähtävyydessä tarvitsee kaivaa esille. Paitaan kaavoitin raglanhihojen lisäksi hieman löysemmän kauluksen, joka asettuu aika hauskasti hieman mutkille.

Roomassa sää oli miellyttävän lämmin, siinä +15 asteen tietämillä. Iltaisin ja aamuisin tietenkin hieman viileämpää. Ompelin elämäni ensimmäisen ponchon, joka osoittautui oivaksi lämmikkeeksi reissussa. Ponchon kangas on villakangasta, jonka ostin vuosia sitten kirpputorilta huimaan 0,50€ hintaan. Kangasta oli sen verran vähän, etten ollut oikein keksinyt mihin sen käyttäisin. Legginsit ompelin syksyllä Jyväskylän kangaskaupasta ostetusta leggins trikoosta (denim look). Tämä asu onkin reissun pelastus, mukava, siisti sekä väljä. Se on nimittäin kumma juttu, että aina matkoilla tulee syötyä liikaa. Ja tottakai Italian ruokakulttuurista löytyy maistuvia ruokia kokeiltavaksi niin paljon, että napa vain paukkui. Ja molemmista asuista kyllä tykkäsin kaikkineen paljon. Juuri sitä, mitä pukeutumiselta haluankin. Siistiä, rentoa ja tyylikästä. Kerrankin muistin asian vaatteiden ompelua miettiessäni!

Blogikuvien ottaminen matkoilla on muuten aika haastavaa. Milloin ei muista, milloin kuvaaja tympääntyy parin otoksen jälkeen, milloin on sopivassa kuvauspaikassa liikaa ihmisiä. En todellakaan ole vielä niin sinut kuvattavana olemisessa, että osaisin olla luonteva, jos lähistöllä pyörii kasapäin tuiki tuntemattomia henkilöitä. Sitten saattaa pukata niin toivoton hiki, että iho kiiltää kuvissa. Ja kun ei itse näe otoksia, on tyydyttävä niihin, mitä siellä kamerassa sattuu olemaan :). Mekosta ei sitten tullut kuvia. Sitä se teettää, kun liehuu upeiden nähtävyyksien äärellä ja unohtaa koko asun kuvaamisen. Ja se on kieltämättä se asia, miksi matkaan tulee lähdettyä. Kaiken uuden näkeminen ja kokeminen. Pidän enemmän kaupunkilomista, siinä saa kierrellä kävellen katuja ja istua välillä viehättävissä kahviloissa seuraamassa paikallisten arkea. Poiketa ihaniin kauppoihin, löytää jotain aivan uutta ihmeteltävää arkkitehtuurista tai milloin mistäkin.

Ja koska olimme kahdestaan liikkeellä, illat venyivät pidemmiksi. syömään mentiin vasta siihen aikaan, kun pojan mukana ollessa yleensä tulemme hotelliin (ja siinähän jää sitten aikaa vähän nettiä tutkia). Paljon ei ehtinyt vilkaista blogeja tai muitakaan some-kanavia, joten nyt onkin odottamassa paljon ihania juttuja teidän muiden blogeissa! 

Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille!

In English: 16 years together and 10 years married, it was time to celebrate it with my husband. We had a lovely longer weekend in Rome. Of course I needed new clothes for our holiday. Shirt and dress are made from knit fabric I bought from Barcelona (Ribes & Casals) last autumn. And this fabric was right choise for Rome's weather. Warm but not too, it doesn't wrinkle, drys out quickly and it sure feels nice. Black trousers are made from linen.

There was quite windy weather in Rome so woolen poncho was enough for making me feeling warm in mornings and evenings. This fabric is one of my (many) flea market founds. And leggings, most comfy for travelling. There is plenty of room for those fabulous foods that Italy offers. No need to worry about buttons that fall off. Leggings jersey is from Jyväskylän kangaskauppa (Jyväskylä fabric store) and it has denim look. Tidy clothes for city days or what to you think about?

Turvapaikka (tunika ja villasukat)

On hetkiä, jolloin haluaa käpertyä omaan itseensä. Olla tavoittamattomissa, hiljaa, ilman mitään teknistä vimpainta, ylimääräistä ääntä paossa. Paossa sitä kuva- ja ideatulvaa, mitä sosiaalinen media tuottaa omaan päähäni. Silloin hakeutuu omaan turvapaikkaan. Siihen paikkaan, jossa aika pysähtyy ja pääsee kokoamaan itsensä, ajatuksensa ja tunteensa taas kasaan.

Niinä hetkinä haluaa ettei mikään ärsytä aisteja tarpeettomasti. Pukee päälleen sen kaikkein mukavimman asun, lämpimimmän, värittömimmän. Istahtaa alas ja antaa turvapaikan parantaa oman mielen. Minulle paras turvapaikka on metsä. Luonto ja sen kauneus parantaa mieltä kaikkein parhaiten. Jos metsään ei sillä hetkellä pääse, istun mielelläni kiikussa lukemassa kirjaa. Tai katselen ulos, metsää sielläkin näkyy. Luonnon keskellä asumisessa on se hyvä puoli, että mieltään saa parannettua helposti. Minulla aivot käyvät usein ylikierroksilla, ideoiden ja päivän tapahtumien, tekemättömien ja tehtyjen töiden ja kotitöiden vuorottainen pyöriminen päässä tekee koko kehonkin levottomaksi. 

Metsäretken korvaa myös jooga ja illalla sängyssä jonkun kirjan lukeminen. Koskaan en ota liian jännittävää kirjaa tai kielellisesti/ajatuksia haastavaa, niitä luetaan sitten illalla sohvalla. Sänkykaverikseni kelpuutan hömppää tai muuten hyvän mielen tuovaa lukemista. Minulle on äärimmäisen tärkeää pysähtyä välillä. Kunnollisen rauhoittumisen jälkeen tuntuu, että oma luovuus ja ideat pääsevät parhaaseen loistoonsa. Pystyn paremmin käsittelemään uutta ideaa ja työstämään ajatusta oikeaan suuntaan. Kuuntelemalla omaa sisintään saa myös yllättävän paljon voimaa toteuttaa unelmiaan.

Mitkä teidän konstinne aivojen rauhoittamiseen ideoiden ja kuvien runsaudessa ovat? Tarvitsetteko ollenkaan hetkiä rauhoittumiseen, vai pystyttekö olemaan ilman hiljaisia hetkiä? Mistä teidän luovuutenne ja ideanne saavat voimaa kasvaa?

Tahdoin ensimmäistä kertaa kokeilla Ottobren naisten kaavoja, ostin oikein viimeisimmän lehden sitä varten. Vaatteiden mallit vaikuttivat mielenkiintoisilta ja kaava oli ihan ok. Valitsin hieman liian suuren koon itselleni, enkä ole vieläkään jaksanut pienentää tätä. Taskupussi on liian pieni, sinne ei mahdu nenäliinaa ja kotiavaimia kummempaa (ja saa koko ajan pelätä, että se avain tippuu taskusta).

Kaava/Pattern Ottobre Woman 5/2015 1.Twig
Kangas/Fabric MiszkoMaszkon Suomut trikoo Käpyseltä

Tällaisista pitkistä palmikkosukista olen haaveillut kauan. Ja kauan näiden teossa menikin. Aloitin sukkien neulomisen juhannuksena. Tavoitteena oli saada nämä valmiiksi syksyyn mennessä ja tadaa, 31.8 päättelin viimeisen langan. Tavoite saavutettu :). Välissä oli tietenkin aikoja, jolloin en puikkoihin koskenut ollenkaan. Se toisen sukan tauti vaivasi. Minulle nimittäin iskee tylsyys toista sukkaa neuloessa, kaipaan jo jotain uutta :).

Mallista kyllä tykkäsin, vaikka alun pienet palmikkorivit olivatkin aika työläitä. Yritin neuloa niitä ilman apupuikkoa (videon opastuksella), mutta eihän siitä mitään tullut. Hidasta oli touhu. Joten apupuikon kanssa tein sitten vanhalla tutulla tavalla.

Sukkien ohje/Pattern for woolen socks Drops 103-10
Lanka/Yarn Novita 7 veljestä
Puikot 3,5

Rentouttavaa viikonloppua kaikille! Näemme taas ensi viikolla!

Kylpy-/vierastossujen ohje, osa 2: ompelu

Edellisessä postauksessa kaavoitettiin tossut, nyt päästään ompelemaan! Tossujen ompelu on nopeaa ja hauskaa, ainakin minusta :). Ennen aloittamista lue ohje kerran läpi ajatuksen kanssa, kiinnitä erityistä huomiota kohtaan 5, jossa on ompeluun eri vaihtoehtoja!

Tarvitset:
- Kaavat (leikkaaminen on kovin helppoa, kun käytät molempiin tossuihin omaa kaavaansa)
- Kangasta pohjaan (jalkaa vasten tuleva) sekä päälliseen. Trikoo, college, farkku, puuvilla, pellava. Melkein mikä vaan toimii. Kovin harva sidoksista en suosittele, sillä levyvanu näkyy kankaan läpi.
- Kangasta pohjaan (lattiaa vasten tuleva). Tässä toimii parhaiten sellaiset kankaat, jotka eivät luista. Itse olen käyttänyt muovitettua froteeta, pul-kangasta, kotitossuissa myös nahkaa. Kankaaseen voi myös tehdä liukuesteet esimerkiksi Sock Stopilla.
- Levyvanua tai vastaavaa pehmikkeeksi pohjaan (lisäksi päälliseen, jos haluat tehdä siitä tukevamman)
- Ohuisiin kankaisiin tukikangasta
- Kanttinauhaa, pitsejä, nappeja, silityskuvioita, mitä koristeita nyt keksitkin
- Ompelukoneen lankoineen ja neuloineen ja tietysti sakset (ratkojaa ei toivottavasti tarvita ollenkaan!)
- Iloisen mielen ja mahtavan fiiliksen (no joo, kyllä se onnistuu vähän surkeammallakin mielellä, mutta eihän hymy pahaa tee)

MUISTA LISÄTÄ SAUMANVARAT leikkuuvaiheessa, 1,5-2cm riippuen valitsimiesi materiaalien paksuudesta. Reilummat saumanvarat helpottavat työskentelyä, liian voi leikata aina pois, mutta lisättyä niitä ei saa helposti :).

1. Leikkaa päällinen kaksinkertaisena, jos haluat siitä tukevamman. Itse teen tässä versiossa yksinkertaisena, koska farkku on itsessään jo tukevaa. Muista leikata toinen päällikappale peilikuvana ja leikata pieni hakkimerkki saumanvaraan ukkovarpaan kohdalle. Leikkaa samalla pohja päällikankaasta, muista tässäkin leikata toinen kappale peilikuvana ja laittaa hakkimerkit kohdalleen.

2. Leikkaa pohja luistamattomasta kankaasta

3. Leikkaa pohjan avulla levyvanusta kappale. 

4. Kiinnitä tukikankaat päälliseen ja pohjan jalkaa vasten tulevaan kappaleeseen, jos olet valinnut ohuen kankaan.

HUOM! Jos sinulla on tulossa kaksinkertainen päällinen, johon haluat ommella päällisen keskelle jotain koristeita/kuvioita tee se tässä vaiheessa. Tossun sisäpuoli pysyy siistinä, kun kuvioiden nurjapuoli jää kankaiden sisälle.

5. Vaihtoehto 1.Ompele päällisen reunaan kanttinauha, käännä nurjalle, tikkaa aivan ommeljuovasta. 

5. Vaihtoehto 2. Tai ompele päällisen reuna kaksi kappaletta oikeat puolet vastaikkain, käännä ja silitä sauma. Halutessasi voit tehdä tikkauksen tai kiinnittää koristeeksi pitsiä tms. reunaan tässä vaiheessa. 

5. Vaihtoehto 3. Jos päätit laittaa levyvanua päälliseenkin, laita se päällimmäisen kappaleen puolelle. Aseta kankaat oikeat puolet vastakkain, ompele reuna ja käännä oikein päin. Tee päällitikkaus tai kiinnitä pitsi tms. Tee tukiommel myös tossuun kiinnittyvään saumanvaraan, levyvanu ja päällikappaleet pysyvät seuraavassa vaiheessa paremmin paikoillaan.

5. Vaihtoehto 4. Jos sinulla on tarkoitus ommella päällinen kaksinkertaisena (ja mahdollisesti myös levyvanu) ja haluat kanttauksen päälliseen, aseta levyvanu kappaleiden väliin, kappaleet tulevat tässä nurjat puolet vastakkain. Kiinnitä kanttinauha kohdan 5. Vaihtoehto 1. tapaan. Lopuksi tee aputikkaus päällisen saumanvaroihin kiinnittäen levyvanun samalla.

6. Kiinnitä päälliseen koristeet, silityskuviot tms.

7. Ompele levyvanu pohjaan päällitikkauksilla (jos haluat voit samalla tikata myös lattiaa vasten tulevan kappaleen samalla). Tikkaukset pitävät levyvanun paikoillaan myös pesuissa. Maun mukaan, joko ihan reunoista tai sitten keskelle villisti ja vapaasti (tai säntillisesti ja mittatarkasti, sen mukaan, mikä on sinulle ominta).

8. Tikkaa pohjakappale reunoista levyvanun ja pohjan päällikappaleen kanssa yhteen, helpottaa kanttinauhan kiinnitystä. Nämä aputikkaukset helpottavat varsinkin silloin, jos kankaat luistavat helposti. Tämän voit tehdä ihan kummalta puolelta tahansa, jos ompelet pul-kangasta, muovitettua froteeta tai nahkaa valitse koneeseen teflon-paininjalka tai ompele leivinpaperin läpi. (Jos haluat, voit samalla kiinnittää jo päällikappaleen pohjaan.)

9. Nyt kiinnitetään päällinen. Tarkista, että laitat hakkimerkit kohdakkain, oikea päällinen oikeaan pohjaan, vasen päällinen vasempaan pohjaan. Päällisen nurja puoli tossun pohjan oikeaa puolta vasten. Sovita tossuja jalkaan, jotta näet niiden istuvuuden ja koon. Tee tarvittavat muutokset tossuihin (ja samalla myös kaavoihin, jos aiot tehdä samalla kaavalla tossuja myöhemminkin).

10. Avaa kanttinauhan toinen reuna ja aseta oikeat puolet vastakkain. Ompele kanttinauha tossun reunaan. Aloituksessa tee pieni taitos kanttinauhan päähän, jotta se ei jää rumasti näkyviin oikealle puolelle. Minä leikkaan kanttinauhan vasta ompelun jälkeen oikeaan mittaansa, ja en yleensä neulaa kanttinauhaa ennen ompelua. Kaarteissa on minusta helpompi työstää nauhaa käsin ompeluvaiheessa. Tee siten kuin sinusta itsestä parhaalta tuntuu, yhtä oikeaa tapaa ei ole. 

11.Leikkaa saumanvaroja tarvittaessa hieman kapeammaksi n.0,5cm (älä kuitenkaan liian kapeaksi, ettei kankaat purkaudu). Käännä kanttinauha nurjalle ja tikkaa kiinni ommeljuovaa pitkin. Kanttinauhan voi myös kiinnittää päällitikkauksella molemmat reunat kerralla, käyttämäni tapa on helpompi, jos nauha on kapeaa. 

12. Laita sauna lämpiämään ja ihaile sillä aikaa maailman hienoimpaa kylpytossua. Sujauta saunan jälkeen tossu jalkaan! Mahtavaa, Sinä teit sen!

HEI, hetkinen! Jotain unohtui... Ompele toinen tossukin. (Huomasin nimittäin aloittaessani, että musta kanttinauha + musta farkku on äärimmäisen huono yhdistelmä ohjetta ajatellen, siksi tein yhden tossun tällä tavalla värillisellä kanttinauhalla ;)).

...ja jos kävikin jotain omituista,  tai et oikein ymmärtänyt ohjetta, jätä ihmeessä minulle viestiä, niin katsotaan, voinko auttaa :). Olisi myös todella mukavaa, että mainitset alkuperäisen lähteen, jos käytät kaavoitus- ja tossuohjettani :). Otan myös mielelläni vastaan linkkejä ohjeellani tehdyistä tossuista! Toivottavasti ohjeesta oli apua niille, jotka sellaista tarvitsevat!

Ja tässä on se, mistä oikeasti aloitin tossujen ohjeen kanssa. Pojalle toiset kylpytossut. Heijastavasta silityskalvosta leikkasin tähdet (silityskalvo Pikku Piltistä), vetoketjut koristeeksi. Näitä samoja vetoketjuja minulla riittää, ostin taannoin kirppikseltä jättisäkin (n.40kpl) metallisia vetoketjuja yhteensä 2€ hintaan ;). Kangas vanhoista farkuista, muovitettu frotee oli käytössä pojan sängyssä vauva-aikana suojana ja levyvanu sekä kanttinauhat Eurokankaasta.

Näitä tossuja ehtii hyvin ommella vaikka pian olevan isänpäivän lahjoiksi, koristelee vaan isän maun mukaan tai antaa lasten koristella tossut :). Kangastussit ja -värit ainakin pysyvät ihan pienempienkin lasten käsissä. Isänpäivä lahjavinkkejä yhdessä lasten kanssa toteutettaviksi löydät vanhemmista postauksista täältä , täältä ja täältä. Ja nyt saattekin vinkata niitä minulle, laitetaan parhaat itse tehdyt lahjavinkit jakoon! Oma pää on nimittäin täynnä työasioita, joten olisi kiva saada mukavia vinkkejä yhdessä lasten kanssa tehtävistä lahjoista tai sitten ihan yksinkin.

Mukavaa viikonjatkoa!