Viime viikolla en ehtinyt/pystynyt sattuneista syistä postaamaan, joten tulin huikkaamaan, että näemme kunnon postauksen kanssa keskiviikkona :). Silloin näette, mitä pientä olen tehnyt ystävänpäivään liittyen Vaapulan keväthaasteeseen. Erittäin simppeli kranssi syntyi tällä kertaa hopeisen spray-maalin, nauhan ja pienen kristallin siivittämänä. Yksinkertainen on joskus kaunista. Mukavaa viikon alkua ja tulkaahan keskiviikkona uudestaan vierailemaan :)!
I didn't have time to do blogpost last week so I just came to say that you going to see my next post in wednesday. There is going to be something for Valentine's day. Stay tuned ;). This wreath is super simple; silver spray paint, ribbon and little crystal. That's it! See You!
Sroll down for English :). "I'm blue da ba dee da ba die" Kuukauden korvissani on soinut vuosituhannen vaihteessa joka paikassa kuulunut Eiffel 65:n Blue. Ei ollenkaan lempimusiikkiani, mutta minkäs korvamadoille voi. Minulle monissa yhteyksissä tulee mieleen jokin laulu, tällä kertaa Hommahuoneen vuoden kestävän värihaasteen ensimmäinen väri 'Sininen' (<- kurkkaa monia hienoja sinisiä töitä) laukaisi muutaman sitkeän korvamadon. Toki listaan mahtui myös perinteisempää linjaa mm. Sininen ja valkoinen sävelin.
Sininen, mitä siitä kertoisin? Sillä oli toki nuoruudessani suuri rooli, varsinkin sisustukseen käytettynä. Lakkiaismekkonikin oli sininen. Suunnittelin sen itse, mutta ompelutin muualla, sillä aika ei olisi riittänyt ompeluun. Sininen on aina ollut minulle rauhoittumisen väri. Luotettavuuden. Kärsivällisyyden. Henkisyyden. Se on myös aika kylmä väri, ainakin minä koen sen niin.
Tällä kertaa tein pojalle hänen valitsemistaan kankaista vaatteita. Hassuja, mukavia, rentoja. Pelkkä tummansininen on aika synkkä väri, joten hassuttelimme yhdessä lisäämällä vaatteisiin jo aiemmin käyttämääni kuosillista kangasta. Tulikin oikeaa sekameteli-soppaa. Mutta mikäs siinä, kun pojalle nämä olivat niin mieleisiä. (kerrottakoon tässä yhteydessä, että poikani rakkaus tuota kankaassa esintyvän lipun maata kohtaan johtuu puhtaasti Animal Planet -kanavasta, ja sieltä tulevasta Gator Boys -ohjelmasta. Hänen suurin toiveensa olisi päästä Floridaan tapaamaan ohjelman henkilöitä ja tietenkin alligaattoreja)
Paitaan tähti, suoralla ompeleella ilman mitään tukikankaita. Kestää minkä kestää. Housuihin valetaskuja (no kun...) ja tikkauksia. Ihan suoralla ompeleella nekin. Kaulaan kolmiohuivi ja päälle vielä collegetakki. Tuliko jo liikaa? Jep. Yhdessä en haluaisi pojan näitä kaikkia käyttävän, mutta minkäs sitä lapsen mielihaluille voi. Tai voi, mutta pääasia on se, että lapsi viihtyy ja tykkää. Riitelee se sitten minun silmääni tai ei.
Arvaatteko kuvien perusteella, mistä tanssilajista poika on innostunut? Koska tunneille ei kaupunkiin asti ehditä, niin ollaan sitten katsottu You Tubesta hiphoppia urakalla. Liikkeitä harjoitellaan niin kauan, kun silmät pysyvät illalla auki.
Ehdin kuin ehdinkin aika täpärästi mukaan haasteeseen :D. Ensi viikolla taas näemme :). Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Paita/shirt
Kaava/ Pattern: Ottobre 6/2013 39.Autumn stripes koko/size 128cm
Kankaat/Fabrics: Sininen/blue kirppikseltä/flea market, punainen/red Eurokangas
Housut ja takki/ Trousers and jacket
Kankaat/Fabrics Savon Pala
Takki kaava/ jacket pattern Ottobre 4/2012 37. Tightrope Walker koko/size 128cm
Housut kaava/trousers pattern oma/my own
In English: This month I had ear worm of Eiffel 65's song Blue, oh my! Hommahuone -blog challenged us to sew something from color blue. This challenge lasts whole year 2016 and has one color for every month. Blue has so many meanings; for me it's color of restful, patient, reliability. And also it's pretty cold color. My son loves it! Blue is one of his favorite colors so I sewed clothes for him.
Jacket and shirt has star on them. Straight stitches only, lets see how it stays in washings. Pockets in trousers are fake. It has rubber band in waist. These clothes are funny. But who cares when my son loves them. I hope you all have a nice week!
Scroll down for English. Ihana lauantain ompelupäivä. Minun oma päiväni. Koko päivän vain minä ja koneet ja kankaat. Pää täynnä ideoita menin viime lauantaina omaan ompeluhuoneeseeni. Kaivelin kankaita, mittailin, mietin. Selasin kirjoja, lehtiä. Jotain sinistä olisi nyt ommeltava, että ehdin mukaan Hommahuoneen värihaasteeseen (kliketi klik). Ompelussa oli ollut jokunen viikko taukoa, tai korjausompeluita kyllä oli riittänyt (haalarien paikkausta, toppatakkiin uusi vetskari jne.). Ja minulle iski jumi. Ahdistus. Mikään sininen ei napannut. Mikään ei tuntunut sillä hetkellä tarpeelliselle ommeltavaksi. Tylsiä perusvaatteita pojalle tai itselle kotitunika. Nääh.
Kello raksutti jo iltapäivän puolella. Luovutin. Istuin tietokoneen äärelle ja ajattelin selata nettiä ja blogeja. Kurkkaanpa pitkästä aikaa Pinterestiin, jos olen sinne jotain pinnannut muistiin. Silmille rävähti kuva hai-makuupussista. Kutkutti kovasti. Poika kääriytyy iltaisin vilttiin telkkaria katsoessaan. Voisiko hauskempi yllätys ollakaan, kun siihen olisi tänä iltana hurja hai tarjolla? Äkkiä etsimään tarvikkeita. Viltti löytyi nopeasti (niitä on meillä useampiakin kappaleita). Mittailin ja mietin. Samasta kankaasta ei saisi eviä ja pyrstöä. Pussi mahtuisi ehkä nyt, mutta entä sitten parin vuoden päästä? Sopivaa harmaata kangasta ei tietenkään löytynyt. Onneksi (?) ompeluhuoneen hyllyllä on pino vanhoja vaatteita, joista miehen paita pääsi käsittelyyn.
Mies oli joskus saanut jostakin lahjaksi punaisen viltin, joka oli niin onnettoman pieni ja kaiken lisäksi ohut, ettei sitä kukaan ollut koskaan käyttänyt. Siitä riitti sopivasti hain suuhun. Valkoisesta Ikean viltistä leikkasin hampaat ja samasta myös silmät. Selkäevän jätin kokonaan pois, sillä se olisi käytössä aika hankala (joko vatsan puolella tai selän puolella painamassa ja ilman kovikkeita ei näyttäisi miltään).
Hyvä äiti pisteet nousivat edes hetkellisesti ;). Ei ollut yllätys, että poika rakasti uutta vilttiään. Ja kieltämättä on hauskan näköistä katsoa, kun sohvalla napottaa pieni hai. Ja jumikin humahti samassa hävitä. Nyt on työn alla sinistä vaatetta pojalle, koska ainahan se on se viime tippakin :D.
Tänään illalla ajelenkin kaupunkiin uutta oppimaan! Syksyllä ilmoittauduin digijärjestelmäkameran käyttökurssille. Jospa sitä oppisi käyttämään kameraansa paremmin. Opiskeluaikana toki kävin useammankin valokuvauskurssin, mutta siitähän on jo 15 vuotta aikaa. Olisi pitänyt jo silloin hommata järjestelmäkamera, niin ei opit olisi unohtuneet. Toivottavasti näemme viimeistään sunnuntaina värihaasteen merkeissä :). Kekseliästä keskiviikkoa!
In English: Saturday is my sewing day. Whole day just for me and my sewing machines. Last saturday I went into my sewing room and started watching fabrics. Nothing inspired. Nothing. It started to be afternoon and I didn't have any good ideas for my next sewing project. Ok. That's it. Maybe I should watch something from internet. I clicked Pinterest open and there it was! Shark sleeping back! Wow, my son would love this. He uses blankets when watching tv, so this would be nice suprise for him. From reflection to action.
Old blanket and one old shirt. Another old blanket (red) for sharks mouth. White blanket is good for teeth and eyes. (yes, we have many blankets :D). There it is! New shark blanket for my son. It sure felt warm in my heart when he saw this. He was so happy and delighted. There is no better thanks than seeing your kid smiling :)!
