Pään lämmittimiä

Pari pikaista ompelua. Kypärämyssyille oli kova tarve, näillä -20 asteen pakkasilla. Olen yrittänyt kovasti etten ostele kankaita, vaan käytän mahdollisuuksien mukaan kaapista löytyviä (tilaa olisi kaappeihin saatava). Joten tähän riitti vielä dinokangasta ja trikoota, joista aiemmin tein pipoja (<-klik). Tein samalla tästä kääntömyssyn, on ainakin riittävän lämmin.

Toisen kypärämyssyn värkkäilin äitini vanhasta trikoopaidasta, äiti oli ensin heittämässä vanhoja trikoisia paitojaan kirppikselle. Onneksi ehdin väliin, näitä on kiva käyttää esimerkiksi myssyjen vuorissa tai tehdä ihan varsinainen myssykin. Tai mitä nyt ikinä vaan keksiikin! (Siis jos paidan trikoo on laadukasta. ) Tämä musta myssy on ihanan ohut.

Poika halusi tämän mustan kypärämyssyn nurjan puolen näkyviin (teksti alkuperäisenä "ne on munat, jotka vanhenee, ei kanat"). Sisäinen pilkun viilaaja minussa ei haluaisi kanaa näkyviin, mutta oikeasti… onko sillä väliä, vaikka kaikki vaatteet eivät ole äidin maun mukaisia, jos lapsi on onnellinen ja iloinen vaatteestaan? Ei niin mitään väliä, pitäköön poika myssyä miten tykkää :D. Kaavan piirtelin vanhasta kypärämyssystä (vähän sinnepäin), ja tuli oikein hyvin istuva. Itse asiassa tein mustan kypärämyssyn ensin vain sovitusmielessä, että näkisin miten kaava istuu. Viimeistelin sen sitten ihan varsinaiseen käyttöön, kun istui niin passelisti pojan päähän.

Vielä kääntömyssyn toinen puoli, ihan yksiväristä trikoota:

Vilukissan piparitossut

 

Suuresta Käsityö-lehdestä (6-7/2006) huomasin tällaisten pitkävartisten virkattujen tossujen ohjeen (virkatut nyöripolvisukat nimellä).

 

Ohje oli sinällään helppo, virkataan vain pylväitä kaitaleen malliin. Kärki ommellaan yhteen ja toisella värillä tehdään tarvittavat kavennukset sekä napinlävet nyörille.

 

Virkkasin itse näistä ohjetta pidemmät, sain kivan käänteen yläreunaan. Omat pohkeet sattuvat olemaan hitusen paksumpaa sorttia, joten tein myös levennyksiä valkealla langalla, siitä ruskean ja valkean langan reunassa oleva epätasaisuus johtuu..

 

Lisäksi piparkakku- reunusta (tai millä nimellä kukin tykkää sitä sanoa) ohjeesta poiketen. Nyöriksi valitsin näihin ihan kaupan tavaraa, kestää paremmin käytössä. Nyörin päähän vielä hupsut tupsut. Kivat mekkojen kanssa käytettävät tossut näistä tuli! Itsekseen näyttävät höpsöiltä, mutta istuvat kauniisti jalassa. Lankana ihan 7veljestä.  

 

Kameran nappia oli ystävällisesti painamassa 4v poikani. Jalustan kanssa helppoa, kuvia olikin 100 yksistä tossuista! Poika tykkää kuvata :).

Takkavälineitä

Mies pyysi tulitikuille säilytyspussia. Olemme molemmat lähestulkoon yhtä pitkiä, ja tulitikkuja säilytettiin takan päällä (turvallisuussyistä, ettei poika niihin yllä). Aina sai pomppia, että tulitikkurasian sai käteensä. Virkkasin ensin pussin, mutta en siitä tykännyt yhtään itse. Tarvitsimme myös uuden patakintaan takkaa varten, sillä entinen kärähti. Tähän mies ehdotti farkkukankaista rukkasta, joten luonnollisesti myös tulitikkujen säilytyspussiin valikoitui samaa farkkua.

Ratkoin säilytyspussiin kaksi vyölenkkiä sekä farkkujen viidennen taskun (jonka alkuperäistä käyttötarkoitusta on arvailtu mm. täällä <-klik). Nyt tulitikut roikkuvat takkapellin varressa, sopivasti käden ulottuvilla.

Rukkasta varten tikkasin farkkujen takataskujen suut kiinni. Sisälle työnsin valmiin patakintaan, joku mainosrukkanen jostain joskus saatu. Tikkasin vain rukkaset suusta yhteen. Nyt kinnas roikkuu rautalangasta pikaisesti vääntelemässäni koukussa (en kuvannut sitä koukun rumuudesta johtuen), tarkoitus on löytää kauniimpi kiinnityskoukku sitä varten.