Pieni Herra Sininen / Little Mr. Blue

Sroll down for English :). "I'm blue da ba dee da ba die" Kuukauden korvissani on soinut vuosituhannen vaihteessa joka paikassa kuulunut Eiffel 65:n Blue. Ei ollenkaan lempimusiikkiani, mutta minkäs korvamadoille voi. Minulle monissa yhteyksissä tulee mieleen jokin laulu, tällä kertaa Hommahuoneen vuoden kestävän värihaasteen ensimmäinen väri 'Sininen' (<- kurkkaa monia hienoja sinisiä töitä) laukaisi muutaman sitkeän korvamadon. Toki listaan mahtui myös perinteisempää linjaa mm. Sininen ja valkoinen sävelin. 

Sininen, mitä siitä kertoisin? Sillä oli toki nuoruudessani suuri rooli, varsinkin sisustukseen käytettynä. Lakkiaismekkonikin oli sininen. Suunnittelin sen itse, mutta ompelutin muualla, sillä aika ei olisi riittänyt ompeluun. Sininen on aina ollut minulle rauhoittumisen väri. Luotettavuuden. Kärsivällisyyden. Henkisyyden. Se on myös aika kylmä väri, ainakin minä koen sen niin.

Tällä kertaa tein pojalle hänen valitsemistaan kankaista vaatteita. Hassuja, mukavia, rentoja. Pelkkä tummansininen on aika synkkä väri, joten hassuttelimme yhdessä lisäämällä vaatteisiin jo aiemmin käyttämääni kuosillista kangasta. Tulikin oikeaa sekameteli-soppaa. Mutta mikäs siinä, kun pojalle nämä olivat niin mieleisiä. (kerrottakoon tässä yhteydessä, että poikani rakkaus tuota kankaassa esintyvän lipun maata kohtaan johtuu puhtaasti Animal Planet -kanavasta, ja sieltä tulevasta Gator Boys -ohjelmasta. Hänen suurin toiveensa olisi päästä Floridaan tapaamaan ohjelman henkilöitä ja tietenkin alligaattoreja)

Paitaan tähti, suoralla ompeleella ilman mitään tukikankaita. Kestää minkä kestää. Housuihin valetaskuja (no kun...) ja tikkauksia. Ihan suoralla ompeleella nekin. Kaulaan kolmiohuivi ja päälle vielä collegetakki. Tuliko jo liikaa? Jep. Yhdessä en haluaisi pojan näitä kaikkia käyttävän, mutta minkäs sitä lapsen mielihaluille voi. Tai voi, mutta pääasia on se, että lapsi viihtyy ja tykkää. Riitelee se sitten minun silmääni tai ei.

Arvaatteko kuvien perusteella, mistä tanssilajista poika on innostunut? Koska tunneille ei kaupunkiin asti ehditä, niin ollaan sitten katsottu You Tubesta hiphoppia urakalla. Liikkeitä harjoitellaan niin kauan, kun silmät pysyvät illalla auki.

Ehdin kuin ehdinkin aika täpärästi mukaan haasteeseen :D. Ensi viikolla taas näemme :). Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Paita/shirt
Kaava/ Pattern: Ottobre 6/2013 39.Autumn stripes koko/size 128cm
Kankaat/Fabrics: Sininen/blue kirppikseltä/flea market, punainen/red Eurokangas

Housut ja takki/ Trousers and jacket
Kankaat/Fabrics Savon Pala
Takki kaava/ jacket pattern Ottobre 4/2012 37. Tightrope Walker koko/size 128cm
Housut kaava/trousers pattern oma/my own

In English: This month I had ear worm of Eiffel 65's song Blue, oh my! Hommahuone -blog challenged us to sew something from color blue. This challenge lasts whole year 2016 and has one color for every month. Blue has so many meanings; for me it's color of restful, patient, reliability. And also it's pretty cold color. My son loves it! Blue is one of his favorite colors so I sewed clothes for him.

Jacket and shirt has star on them. Straight stitches only, lets see how it stays in washings. Pockets in trousers are fake. It has rubber band in waist. These clothes are funny. But who cares when my son loves them. I hope you all have a nice week!

Hui hai! Help, it's a shark! (DIY viltti/blanket)

Scroll down for English. Ihana lauantain ompelupäivä. Minun oma päiväni. Koko päivän vain minä ja koneet ja kankaat. Pää täynnä ideoita menin viime lauantaina omaan ompeluhuoneeseeni. Kaivelin kankaita, mittailin, mietin. Selasin kirjoja, lehtiä. Jotain sinistä olisi nyt ommeltava, että ehdin mukaan Hommahuoneen värihaasteeseen (kliketi klik). Ompelussa oli ollut jokunen viikko taukoa, tai korjausompeluita kyllä oli riittänyt (haalarien paikkausta, toppatakkiin uusi vetskari jne.). Ja minulle iski jumi. Ahdistus. Mikään sininen ei napannut. Mikään ei tuntunut sillä hetkellä tarpeelliselle ommeltavaksi. Tylsiä perusvaatteita pojalle tai itselle kotitunika. Nääh.

Kello raksutti jo iltapäivän puolella. Luovutin. Istuin tietokoneen äärelle ja ajattelin selata nettiä ja blogeja. Kurkkaanpa pitkästä aikaa Pinterestiin, jos olen sinne jotain pinnannut muistiin. Silmille rävähti kuva hai-makuupussista. Kutkutti kovasti. Poika kääriytyy iltaisin vilttiin telkkaria katsoessaan. Voisiko hauskempi yllätys ollakaan, kun siihen olisi tänä iltana hurja hai tarjolla? Äkkiä etsimään tarvikkeita. Viltti löytyi nopeasti (niitä on meillä useampiakin kappaleita). Mittailin ja mietin. Samasta kankaasta ei saisi eviä ja pyrstöä. Pussi mahtuisi ehkä nyt, mutta entä sitten parin vuoden päästä? Sopivaa harmaata kangasta ei tietenkään löytynyt. Onneksi (?) ompeluhuoneen hyllyllä on pino vanhoja vaatteita, joista miehen paita pääsi käsittelyyn.

Mies oli joskus saanut jostakin lahjaksi punaisen viltin, joka oli niin onnettoman pieni ja kaiken lisäksi ohut, ettei sitä kukaan ollut koskaan käyttänyt. Siitä riitti sopivasti hain suuhun. Valkoisesta Ikean viltistä leikkasin hampaat ja samasta myös silmät. Selkäevän jätin kokonaan pois, sillä se olisi käytössä aika hankala (joko vatsan puolella tai selän puolella painamassa ja ilman kovikkeita ei näyttäisi miltään).

Hyvä äiti pisteet nousivat edes hetkellisesti ;). Ei ollut yllätys, että poika rakasti uutta vilttiään. Ja kieltämättä on hauskan näköistä katsoa, kun sohvalla napottaa pieni hai. Ja jumikin humahti samassa hävitä. Nyt on työn alla sinistä vaatetta pojalle, koska ainahan se on se viime tippakin :D. 

Tänään illalla ajelenkin kaupunkiin uutta oppimaan! Syksyllä ilmoittauduin digijärjestelmäkameran käyttökurssille. Jospa sitä oppisi käyttämään kameraansa paremmin. Opiskeluaikana toki kävin useammankin valokuvauskurssin, mutta siitähän on jo 15 vuotta aikaa. Olisi pitänyt jo silloin hommata järjestelmäkamera, niin ei opit olisi unohtuneet. Toivottavasti näemme viimeistään sunnuntaina värihaasteen merkeissä :). Kekseliästä keskiviikkoa!

In English: Saturday is my sewing day. Whole day just for me and my sewing machines. Last saturday I went into my sewing room and started watching fabrics. Nothing inspired. Nothing. It started to be afternoon and I didn't have any good ideas for my next sewing project. Ok. That's it. Maybe I should watch something from internet. I clicked Pinterest open and there it was! Shark sleeping back! Wow, my son would love this. He uses blankets when watching tv, so this would be nice suprise for him. From reflection to action.

Old blanket and one old shirt. Another old blanket (red) for sharks mouth. White blanket is good for teeth and eyes. (yes, we have many blankets :D). There it is! New shark blanket for my son. It sure felt warm in my heart when he saw this. He was so happy and delighted. There is no better thanks than seeing your kid smiling :)!

DIY Piikkilanka "pallo" /barbed wire "ball"

Scroll down for English. Tämähän on kuin minä! Ympärillä muhkuroita ja epätasaisuutta, sisällä niitä timantteja, joita haluan vaalia ja kehittää paremmaksi. Pienesti sieltä tuikkii esille valojen muodossa se, mitä oikeasti olen. Kuten täälläkin, blogissa. Pieniä murusia todellisesta minästä, sieltä täältä. Kuitenkin hieman suojaten, etten satuta herkkää sisintä liikaa. Ja kukas se onkaan ihan täydellinen? Ei niin kukaan, en minä ainakaan :).

Mies naulasi minulle levyyn nauloja, jonka ympärille kieputin aina yhden renkaan (kuulostaa sellaiselta superhelpolta; oikeasti väänsin ja käänsin ja käytin pihtejä ja leikkuria ja uudestaan väänsin ja käänsin ja manasin). Renkaat kieputin ohuemmalla rautalangalla kiinni ja toisiinsa. Ja palloahan siitä ei tullut. Joku häkkyrä voisi olla rehellisempi ja totuuden mukaisempi ilmaisu. Sekaan pujottelin valot ja keskelle roikkumaan päätyi tuikkukuppien kuorista tehdyt himmelin osat (no kun se himmeli on vieläkin vaiheessa). Oikeastaan tämä on pimeällä ihan tosi kaunis meidän etuovella roikkuessaan. Tai ainakin ihan kiva :D.

Kaksi vuotta sitten postasin aiemmat piikkilanka-työni, sydämet ja suorakaiteen (<-klik). Piikkilanka on yksi suosikkimateriaalini, vaikka olenkin viime aikoina sitä todella vähän käyttänyt mihinkään. Sitä on todella raskasta työstää, ellei onnistu löytämään tarpeeksi ruostunutta. Ruoste hieman pehmentää piikkilankaa.

Piikkilangasta suuret kiitokset naapureille!

Pakkasta on riittänyt täällä päin. Tänään oli poikkeuksellisen lauha sää, kun mittari näytti illalla enää -22.5! Tuntui ihan lämpimältä reilun kolmenkympin pakkasten jälkeen. Pystyi jopa kameran kanssa käymään ulkona. Sisällä on ollut ihan mukava kaivaa sukkaneule esille ja nauttia takan lämmöstä. Miten te olette viettäneet pakkaspäiviä vai onko teillä ollut sopivammat pakkaset ulkoiluun? 

In English: This ball is made from barbed wire, one of my favorite materials in DIY's. It's pretty heavy to work with unless you find rusted barbed wire. I made this ball (it sure doesn't look like a ball, not at all :D). using thinner wire for attaching those rings. Inside the ball there is little decorations made from tealight candles shells. 

Mukavat matkavaatteet (comfy travelling clothes)

Scroll down for English, please. Loma, niin ihanaa ja niin mukavaa lomailla! Meillä koko perhe rakastaa matkustamista, mieskin, vaikka tekee sitä työn puolesta paljon. Vietimme miehen kanssa pitkän viikonlopun Roomassa, josta kotiuduimme eilen. Ensimmäinen kerta pojan syntymän jälkeen, kun olimme kahdestaan hieman pidemmällä matkalla (kokonaiset 4 yötä kahdestaan!). Syykin oli hyvä, tammikuussa tuli täyteen 16 vuotta yhdessäoloa ja 10 vuotta naimisissa. Matkaan tarvitsin tietenkin uutta vaatetta. Kaupunkilomailuun sopivaa.

Syksyllä Barcelonasta ostamistani neuloksista syntyi tällä kertaa mekko ja paita. Ja tämä kangas osoittautui ehdottomaksi suosikikseni matkustaessa. Ei rypisty, kuivuu nopeasti, on riittävän lämmin, muttei liian kuuma ja kuosikin juuri sopivan tyylikäs. Ihan vastaavia neuloksia muuten löytyy Eurokankaasta pakalta, paidan neulosta tosin hieman isommalla kuviolla. Paidan kaveriksi ompelin mustasta pellavasta suorat housut. Ei mitään ihmeellisiä kommervenkkejä niissä.

Mekkoon tein poolokauluksen sekä taskut. Taskut onkin tarpeelliset niille lipuille ja lapuille, joita jokaisessa nähtävyydessä tarvitsee kaivaa esille. Paitaan kaavoitin raglanhihojen lisäksi hieman löysemmän kauluksen, joka asettuu aika hauskasti hieman mutkille.

Roomassa sää oli miellyttävän lämmin, siinä +15 asteen tietämillä. Iltaisin ja aamuisin tietenkin hieman viileämpää. Ompelin elämäni ensimmäisen ponchon, joka osoittautui oivaksi lämmikkeeksi reissussa. Ponchon kangas on villakangasta, jonka ostin vuosia sitten kirpputorilta huimaan 0,50€ hintaan. Kangasta oli sen verran vähän, etten ollut oikein keksinyt mihin sen käyttäisin. Legginsit ompelin syksyllä Jyväskylän kangaskaupasta ostetusta leggins trikoosta (denim look). Tämä asu onkin reissun pelastus, mukava, siisti sekä väljä. Se on nimittäin kumma juttu, että aina matkoilla tulee syötyä liikaa. Ja tottakai Italian ruokakulttuurista löytyy maistuvia ruokia kokeiltavaksi niin paljon, että napa vain paukkui. Ja molemmista asuista kyllä tykkäsin kaikkineen paljon. Juuri sitä, mitä pukeutumiselta haluankin. Siistiä, rentoa ja tyylikästä. Kerrankin muistin asian vaatteiden ompelua miettiessäni!

Blogikuvien ottaminen matkoilla on muuten aika haastavaa. Milloin ei muista, milloin kuvaaja tympääntyy parin otoksen jälkeen, milloin on sopivassa kuvauspaikassa liikaa ihmisiä. En todellakaan ole vielä niin sinut kuvattavana olemisessa, että osaisin olla luonteva, jos lähistöllä pyörii kasapäin tuiki tuntemattomia henkilöitä. Sitten saattaa pukata niin toivoton hiki, että iho kiiltää kuvissa. Ja kun ei itse näe otoksia, on tyydyttävä niihin, mitä siellä kamerassa sattuu olemaan :). Mekosta ei sitten tullut kuvia. Sitä se teettää, kun liehuu upeiden nähtävyyksien äärellä ja unohtaa koko asun kuvaamisen. Ja se on kieltämättä se asia, miksi matkaan tulee lähdettyä. Kaiken uuden näkeminen ja kokeminen. Pidän enemmän kaupunkilomista, siinä saa kierrellä kävellen katuja ja istua välillä viehättävissä kahviloissa seuraamassa paikallisten arkea. Poiketa ihaniin kauppoihin, löytää jotain aivan uutta ihmeteltävää arkkitehtuurista tai milloin mistäkin.

Ja koska olimme kahdestaan liikkeellä, illat venyivät pidemmiksi. syömään mentiin vasta siihen aikaan, kun pojan mukana ollessa yleensä tulemme hotelliin (ja siinähän jää sitten aikaa vähän nettiä tutkia). Paljon ei ehtinyt vilkaista blogeja tai muitakaan some-kanavia, joten nyt onkin odottamassa paljon ihania juttuja teidän muiden blogeissa! 

Mukavaa loppuviikkoa teille kaikille!

In English: 16 years together and 10 years married, it was time to celebrate it with my husband. We had a lovely longer weekend in Rome. Of course I needed new clothes for our holiday. Shirt and dress are made from knit fabric I bought from Barcelona (Ribes & Casals) last autumn. And this fabric was right choise for Rome's weather. Warm but not too, it doesn't wrinkle, drys out quickly and it sure feels nice. Black trousers are made from linen.

There was quite windy weather in Rome so woolen poncho was enough for making me feeling warm in mornings and evenings. This fabric is one of my (many) flea market founds. And leggings, most comfy for travelling. There is plenty of room for those fabulous foods that Italy offers. No need to worry about buttons that fall off. Leggings jersey is from Jyväskylän kangaskauppa (Jyväskylä fabric store) and it has denim look. Tidy clothes for city days or what to you think about?

Kuningaskobra pehmolelu/ King Cobra soft toy

Please, scroll down for English. Aloitetaan uusi vuosi joululahjalla :). Pojan lahjalistalta löytyi pehmokäärme. Kysyin, sopiiko, jos minä ompelen sen. Poika oli epäileväinen. Päätin kuitenkin koettaa. Suunnitelmissa kävi neulominen, tilkuista kasattu käärme, yksivärisestä trikoosta ommeltu, kangasväriä ehkä vielä lisäksi. Onneksi Eurokankaassa käydessäni silmiini sattui kangas, jonka kuosi ja nimi sopivat tähän hommaan. Kobra-trikoo ei voisi paremmin sopia pojan toiveeseen.

Työtunteja en jaksanut laskea. Mutta kyllä tällainen aikaa vei. Metrin kangaspalasta tuli reilu kolmemetrinen käärme. Käärmeen yläosaan ja huppuun (sivuille olevat lärpäkkeet) käytin tukemisessa huopakoviketta. Hampaat tein lakanakankaasta täyttämällä ne vanulla. Kieli on leikattu huovasta. Käärmeen täytin vanulla (n. kahden vanhan tyynyn täytteet ja kolme vanhaa tyynyliinaa silppuna meni sisälle).

Käärmeen suu ja yläosa on vuoritettu yksivärisellä trikoolla ja sinne mahtuu hyvin tunkemaan hiiren (jee, tällainen käärme olisi tervetullut syömään hiiriä meidänkin taloon, vaikka kuningaskobrat eivät hiiriä syökään vaan toisia käärmeitä ja joskus liskoja). Hiiri on tehty villakankaasta, nahkaa häntään ja mummoni vanhoja nappeja silmiksi ja nenäksi.

Aattoaamuna poika sai tämän käärmeen joulukalenterista. Tai itseasiassa järjestin aarrejahdin. Joulukalenterista löytyi hiiri ja vihje, minne pojan täytyy mennä hiiri mukanaan. Näitä vihjeitä oli talomme eri huoneissa ja lopulta sohvan alta löytyi tämä käärme. Paras palkinto oli tietenkin pojan vilpitön ilo ja onni. "Miten sinä äiti osasitkin näin hienon tehdä!". Ainoa kriitikki tuli siitä, etten ollut tehnyt suuhun Jacobsonin elintä. Ja totta kai siitä, että kuningaskobrat eivät syö hiiriä :D. Olen huomannut, että jään auttamatta toiseksi tiedoissa kaikista matelijoista. Toki katsomme yhdessä pojan lempiohjelmat Animal Planetilta (Gator Boys ja Austin Stevensin seikkailut) ja luen hänelle aiheesta kirjoja, mutta eihän minun päähän tieto niin tartu.

Joululahjoja ompelin muutaman, äidilleni yöasun (jonka toivottavasti ehdin jossain vaiheessa kuvaamaan tänne blogiin), miehelle pipon sekä uuden likavaatepussin pul-kankaasta. Muutama suunnitelma jäi tekemättä, mutta teen ne sitten joskus :). Joulun aikaan ompelukoneet saivat kuitenkin levätä. Neuloin toki ihan perussukkia itselleni, niitä kuluu aika paljon. Itselleni on syntynyt nyt pyhien jälkeen vaatteita, aika peruskauraa, joten tuskin niitä tänne blogin puolelle montaa ilmestyy :D.

Miten teidän uusi vuotenne on lähtenyt käyntiin? Oletteko lomailleet käsitöistä vai joko on päästy niiden makuun? Mukavaa alkanutta vuotta ja inspiroivaa viikkoa!

Käärme/snake

Kangas/fabric Kobra trikoo Eurokangas

Suun kangas/fabric in snakes mouth vanha t-paita/old t-shirt

Kaava/pattern oma/my own

Hiiri/mouse

Kangas/fabric Eurokangas

Kaava/pattern oma/my own

In English: My son wished a soft toy snake from Santa Claus. I asked him if it's ok that I sew it. He doubted it. Well, I decided to try. Luckily I found this amazing fabric from Eurokangas. What would have been better fabric to this project than fabric called Kobra (cobra in English)? Little mouse to snake, so my son can feet the King cobra with it.

And what my son did like about this snake? He was delighted. "Mom, how did you managed to sew so amazing snake!" Only he pointed out that I didn't sew Jacobson's organ in snakes mouth and King cobras don't eat mouses, they eat other snakes. I have to admit that he's knowledge of reptiles is better than mine.

Have a nice week!