Matelijat valtasivat kodin (DIY koristeita synttärijuhliin)

Edellisessä postauksessa lupailin seuraavaksi kuvia pojan synttäreiden koristeista. Jokin näissä juhlakoristeissa vaan on, että niiden tekeminen kiehtoo joka vuosi. Mukavaa puuhaa yhdessä lapsen kanssa. Vietämme yleensä koko perhe sohvalla yhdessä aikaa suunnittelemassa tarjottavia ja koristeita. Poika saa valita mielesensä maut ja me kokoamme niiden ympärille syötävät. Juhlien järjestäminen on aina ollut minusta hauskaa puuhaa. Tykkään muutenkin laittaa kotia eri vuodenaikojen mukaan ja juhlakoristeiden teko menee samaan kategoriaan. 

Tämän vuoden teemaksi poikani valitsi matelijat. Piirsin liskon mallin ja niitä leikeltiin sitten koristeeksi eri värisistä pahveista. Tekstit tulostin suoraan värillisinä ja liimasin ne kartongille. Väreiksi valitsimme raikkaan oranssin ja vihreän sekä tietenkin ruskeaa.

Ruokapöydän koristeena käytin maastokuosista kangasta sekä pojan leluja. Pihan kitkemisen seurauksena löytyneet heinätupsut toimivat hyvin tuomassa hieman vihreää pöydille. Ikean tuikkukuppeihin laitettuna ne eivät nouse korkealle, ja niiden takaa ei tarvitse kenenkään kurkkia toisen kanssa keskustellessaan. Meillä tarjottavat ovat noutopöytä-periaatteella suoraan keittiöstä. 

Löysimme Askartelukulmasta väritettäviä kankaisia liskoja, näitä poika teki innoissaan. Varasimme liskoja myös osalle lapsivieraista sekä kaverisynttäreille, ja voitte uskoa, että niistä tuli hienoja! Näitähän voi värittää melkein millä vaan; tusseilla, akryyliväreillä, kangastusseilla ja koristella vielä erilaisilla liimattavilla koristeilla. Minä varasin käyttöön kangastusseja.

Kartongit, nauhat ja väritettävät liskot Askartelukulmasta

Ilmapallot Confetti Kuopio

Muoviset liskot ja käärmeet haalittu vuosien saatossa mikä mistäkin

Kangas omista varastoista

Jaoin poikkeuksellisesti tarjottavat omaan postaukseen, sillä tästä olisi tullut muuten pitkä :). En aio jatkossa blogata ruoka/leivonta-aiheita, mutta yksi poikkeus joukkoon mahtuu aina :D. Teidän blogejanne olen kyllä lukenut ahkerasti, mutta kommentoinnit ovat olleet satunnaisia. Uusi arki taas vaatii aikansa totuttelua. Kunhan tässä löytyy oma hyvä rytmi, niin ehtisi harrastamaankin jotain kivaa (kotityöt eivät oikein tunnu kivalle harrastukselle). Iltaisin sitä tuntuu vain kivalle istua sohvalla tekemättä yhtään mitään. Miten teidän syksynne on lähtenyt käyntiin?

Mukavaa loppuviikkoa ja alkanutta syksyä (meillä ainakin säiden puolesta on eletty syksyisissä tunnelmissa)!

Gator Boys asu pojalle

Animal Planet tv-kanavalta tulee yksi poikani lempiohjelma, Gator Boys. Floridan lämmössä elää alligaattoreja, jotka eksyvät ajoittain ihmisten pihoihin tai muihin paikkoihin, joista Gator Boys -tiimi vie alligaattorit Everglades farmilleen tai turvalliseen paikkaan suolle. Tiimin jäsenistä Jimmy Riffle on herättänyt pojassa ihailua. Sain jo viime vuonna pojaltani pyynnön tehdä Jimmyn asun hänelle. Tämän vuoden matelija-teemaisiin synttäreihin soveltuen toteutin vihdoin hänen pyyntönsä.

Yleensä en erityisemmin pidä ajatuksesta, että jotakin kopioidaan suoraan sellaisena kuin se on. Yritimme hankkia pojalle Gator Boys-paitaa, mutta nettitilausta ei voinut tehdä Suomeen. Tuttavamme matkusti tänä kesänä Floridaan, mutta valitettavasti pojan koossa ja toivomassa värissä ei löytynyt t-paitaa edes Evergladesin kaupasta. (Onneksi hän kuitenkin osti pojallemme aidon alligaattorin hampaasta tehdyn korun, joka olikin ihan hittijuttu!) Niinpä vastoin omia periaatteitani otin vapauden tehdä pojalle paidan Gator Boysin logoilla. En omista minkään maailman leikkureita, joten silityskalvot leikkasin ihan saksilla ja kirurgin veitseä apuna käyttäen. Aikalainen näpertäminen :D.

Kauluspaidan alle ompelin yksivärisen hihattoman paidan. Jalkaan tietenkin maastokuosiset shortsit reisitaskuilla. Vyötäröllä perinteisesti kuminauhaa, mahtuu juhlaherkut massuun.

Hattu on alkuaan oranssi kirppislöytö, jonka spray-maalasin mustaksi. Punotun hatun huonona puolena on se, että punokset liikkuvat ja oranssia tuli aika ajoin näkyviin. Maalasin vielä siveltimellä punosten välejä ja hattu palveli vallan mainiosti synttärien ajan. Hampaat muovailimme pojan kanssa valkoisesta savesta. Väliin pujotellut koristeet ovat myös kirppislöytöjä. 

Kaikkein parasta taas tässä kaikessa oli pojan onni ja ilo asustaan. Ehkäpä jonakin päivänä hänen on mahdollista matkustaa Floridaan vierailemaan Evergladesissa :). Tai toteuttaa tämän hetkinen toive tulevasta ammatista alligaattorin pelastajana. Siihen asti on hyvä harjoitella taitoja kotona suuren alligaattoripehmon kanssa, ei ole äidinkään sydän syrjällään. 

Kauluspaidan kaava Ottobre 3/2015 24. City Safari

Kangas Eurokangas 100% puuvilla

Silityskalvo Stoff & Stil

Hihattoman paidan kaava Ottobre 3/2015 22. Tribal Triangles

Kangas kirppislöytö

Shortsien kaava oma

Kangas Eurokangas (college)

Elokuu on yksi lempikuukausistani; uuden oppimisen aikaa, kirpeitä aamuja, aurinkoisia päiviä, sadon korjuuta, syksyn saapumisen odottamista. Neuleiden ja virkkuiden lämpö kutittelee sormia. Kirjastosta on ihana kantaa kotiin vinot pinot käsityökirjoja ja sukeltaa niiden maailmaan iltaisin. Mitähän tekisin seuraavaksi? Kokeilisinko jotakin uutta? Ja elokuun myötä on aina aika juhlia pientä (omasta mielestään tietenkin isoa) poikaani. Seuraavassa postauksessa onkin luvassa synttäritunnelmia koristeiden ja tarjottavien muodossa. 

Nähdään taas! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Halloween tunnelmaa

Ensimmäistä kertaa meillä juhlitaan Halloweenia. Olen pitänyt koko juhlaa vähän ns. turhana, minulle on riittänyt kynttilöiden sytytys läheisten muistoksi. Mutta kuten monessa perheessä, hiipi tämä juhla meillekin pojan myötä. Eskarissa vietettiin jo halloween-juhlat, kauppojen hyllyiltä löytyy tarvikkeita, television lasten ohjelmissa vietetään Halloweenia. Kotiinkin piti siis saada koristeita. 

Tällä kertaa koristeiden valmistuksen hoitivat poikani ja mieheni. Hämähäkit on tehty puolikkaista styrox-palloista, maalattu akryylimaalilla ja piipunrasseista jalat ja tarrasilmät.

Lasipurkki sai yllensä kurpitsanmalliset pahvit. Lepakoita ja kurpitsoita löytyy myös seiniltä.

Ja pukeutuminen? Onneksi sain "myytyä" viime keväänä tekemäni susipuvun ihmissuden asuna :). Tein kyllä myös perinteisen lakanakummituksenkin kotioloihin, hauskaahan se on muita säikytellä :D. Juhlinta ei meillä sisällä mitään ihmeellistä, herkuttelemme hieman ja lapsi saa säikytellä meitä aikuisia :).

Vietetäänkö teidän perheissä Halloweenia? Jos, niin mitä kaikkea siihen kuuluu? Mitä ajatuksia ulkomailta tulleet uudet juhlat sinussa herättävät?

Mukavaa viikonloppua kaikille, tapaamme jälleen ensi viikolla!

Juhluhumua ja haasteita (Lego birthday party)

Pikku Akan Tilkkuvakan Pikku Akka ja Suvituulian Käsityö pajan Suvituulia muistivat minua haasteilla. Kiitoksia teille. Liebster Awards -haasteen edelliset kysymykset ja vastaukset löydätte täältä ja täältä. Aloitetaan Pikku Akan kysymyksillä.

1. Mikä on blogisi nimen historia?

Alkuaan blogi kantoi Hannan Namit -nimeä, jonka poikani keksi. Tämän vuoden alussa vaihdoin nimen Hanna Mi:ksi, oman nimeni pohjalta sekin. Lyhyempi, ytimekkäämpi ja ei niin leivoksiin viittaava.

2. Miksi aloitit bloggaamisen?

Osaltaan päiväkirjaksi itselleni, mutta kaipasin myös vuorovaikutusta toisten käsitöitä harrastavien kesken. Ystäväpiirissä ei ole montaa käsitöitä aktiivisesti harrastavaa ja blogin aloittamisen aikaan en ollut edes facebookissa.

3. Mikä on blogisi rakkain/tärkein postaus?

Rakkain postaus on varmaankin äidistäni kertova, jossa esittelen myös hänelle tehdyn takkisen. Tärkein on ollut tämä farkkulaukku, jolla sain Mallikelpoinen blogin haasteessa lukijoiden suosikki tittelin. Se tuntui hirvittävän hyvälle :). Lisäksi laukusta tuli hienompi, mitä olin alkujaan suunnitellut.

4. Teetkö blogiasi enemmän itsellesi vai yleisölle? 

Molempia. Mietin toki, mikä lukijoita voisi jatkossa kiinnostaa, mutta eniten tietenkin mennään omien tarpeiden pohjalta (eli mitä tulikaan tehtyä).

5. Millä kolmella adjektiivilla kuvailet blogiasi?
Lämmin, iloinen ja hiljainen (tahti kyllä toivottavasti taas kasvaa)

6. Mitä omaa harrastustasi et ole koskaan vilauttanut blogissasi?

Joogaaminen ja lukeminen eivät ole tainneet kovin olla esillä. Molemmat kuuluvat joka päivisiin harrastuksiini.

7. Liittyykö blogisi mitenkään ammattiisi?

Tavallaan. Viimeisin palkkatyöni on ollut kangasmyyjänä, joten aika lähellä mennään :). 

8. Mikä bloggaamisessa on vaikeinta?
Mielenkiintoisen tekstimuodon löytyminen. Olen etsinyt omaa tapaa kirjoittaa ja yrittänyt löytää siihen punaista lankaa. Vielä hakusessa kovasti.

9. Mikä on ensimmäinen käsityömuistosi?

Omista käsitöistä isoäidin neliön virkkaaminen ja sen ompelu neulatyynyksi ala-asteella. Äidilläni on neulatyyny vieläkin käytössä.

10. Oletko mieluummin suunnittelija ja haaveilija vai tekijä ja toteuttaja?

Käsitöissä mieluiten olisin tekijä ja toteuttaja, mutta todellisuudessa se menee aika paljon sinne suunnittelun ja haaveilun puolelle. Vaikka arjessa tartun toimeen ja teen asioita nopealla temmolla, niin käsitöihin saan tuhrattua aikaa paljon.

11. Mitä juttuja on tulossa blogiisi syksyn aikana?

Ainakin muutama oma vaate saa nähdä päivänvalon. Lisäksi serkulleni olisi tulossa tanssipaitaa ja -mekkoa ja pojalle myöskin vaatetta. Viimestelyjä ja kuvausta odottavia vihdoinkin on. Syksyn aikana on luvassa myös perinteinen blogin vuosipäivän kunniaksi järjestetty arvonta ja ehkä jotain muutakin kivaa lukijoille on tiedossa :). Katsotaan mihin aika riittää.

Suvituulian kysymykset olivat seuraavat:

1. Milloin olet aloittanut blogin pitämisen?

Kaksi vuotta sitten.

2. Mikä on tärkein syy bloggaamisellesi?

Vuorovaikutus toisten kanssa.

3. Millaiset blogit pääsevät lukulistallesi?
Yleensä jollakin tapaa käsitöihin sidoksissa olevat.

4. Mitä asioita/piirteitä arvostat muiden blogeissa?
Lämpöä muihin ihmisiin, uusia ideoita, ihania kuvia, mielenkiintoista tekstiä. 

5. Mikä on lempielokuvasi ja/tai -kirjasi?

Elokuvien katselu on jäänyt viime aikoina kovin vähiin, harvoin jaksan samaa elokuvaa katsoa uudestaan. Kirjoja luen paljon, mutta niissäkään ei ole yhtä ylitse muiden. Luen kirjan kerran ja harvoin palaan siihen uudestaan. Käsityö-kirjat ovatkin sitten asia erikseen :).

6. Mikä on unelmiesi matkakohde?
Islanti, Irlanti ja New Yorkiin palaisin mielelläni uudestaan.

7. Mikä on paras käsityösi, jonka olet tehnyt?
Yhtä on äärimmäisen vaikea nimetä. Joukkoon mahtuu niitä hyvin onnistuneita ja ei niin hyvin onnistuneita.

8. Kuinka rentoudut?

Joogaamalla, lukemalla tai ihan vain sohvalla pötköttäen. Pitkät kävelyt metsässä ovat myös minulle tärkeitä rentoutumisen ja pään nollauksen kannalta.

9. Mikä on ihanin kesämuistosi?

Varmasti kesä 2009, kun saimme ihanan poikamme.

10. Mitä odotat loppuvuodelta 2015?
Eniten tämän uuden arjen tasaantumista. Lisäksi lomamatkaa, ihanaa blogitapaamista sekä tietenkin joulua.


11. Minkä valokuvan olet aina halunnut jakaa muiden kanssa? 
Sellaista kuvaa ei nyt tule mieleen :).

Haasteen kuvituksena toissa viikonlopulta poikani synttärijuhlien koristeita. Legot jatkavat suosiotaan meillä, joten poika halusi sen teemaksi. Mieheni kanssa he rakensivat kaksi päivää jostain syystä purettuja legoja koristeiksi(mies parhaimmillaan kello neljään aamuyöllä, miten niin koukuttavaa puuhaa?). Poika rakensi itse näistä legoista asetelmia eri huoneisiin. Minä leikkelin sateisina mökkipäivinä koristeet pahvista. Lego-fontin löysimme netistä. Leikkaa-liimaa-leikkaa-liimaa, nauhat kiinni ja siinäpä se. Palikoiden ilmeen sain aikaan käyttämällä tarratyynyjä ja pyöreissä osissa asteen vaaleampaa sävyä kuin pohjassa.

Aamupäivällä pojalla oli vieraana kaksi kaveriaan. Heille tarjosimme hodareita ja hedelmävartaita. Karkit ja popcornit sekä jäätelö eivät enää lasten mahaan mahtuneet, ja hyvä niin. Eipähän tullut herkkuövereitä. Iltapäivällä sukulaisille ja kummeille tarjosimme kolmea suolaista piirakkaa (pinaatti-lohi-feta, kantarelli-pähkinä ja peruna-pekoni), pasta-salaattia sekä vihersalaattia. Kahvin kanssa meillä oli gluteeniton mansikka-appelsiinirahka kakku. Kuorrute on tehty marsipaanista, helpoin tapa legopalikan aikaansaamiseksi (ja paikallisen kaupan valikoimista ei ihan kaikkea leivontatarviketta löydä). Lisäksi mustikka-nyhtöpullaa (ja minua niin huvittaa tämän nyhtö-sanan käyttö, oikea muotisana keittiön puolella) ja laaja valikoima keksejä sekä karkkeja. Minulle käy kaikissa juhlissa niin, että unohdan kuvata nämä tarjottavat!

Kangaskaappien siivousurakka on käynnistynyt! Nyt on pakko ottaa itseään niskasta kiinni, ja saada vanhoja kankaita tuhottua. Tilkut kelpasivat hyvin pojan eskariin ja sinne meni myös pienin kangassilppu, niitäkin tarvitsevat. Inspiraation lähteenä toimi tämä Hannariinan postaus Punatukka ja kaksi karhua -blogissa. Kangasholisti, tunnustan! Ostatteko te vain tarpeeseen kankaita?

Mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Juhlamekko asusteineen ja oloasu

Ei kovin kesäinen juhlamekko, vai mitä? Blingbling ja tumma violetti.

Mutta ei se mitään. Tämä nainen sai toimia tällä kertaa mallina. Sinällään kovin simppeli juhlamekon kaava: kaksi suorakaidetta, toinen isompi toinen pienempi. Yläosa on vuoritettu. 

Ei niin juhlava kiinnitystapa on tällä kertaa tarranauha takana. 

Tottakai laukkukin tarvitaan. Sekä helmet kaulaan (jotka olivat mallille hitusen liian isot).

Ja hartiahuivi, koskaan ei tiedä kuinka viileää juhlapaikalla on.

Vaalea neitokainen toimii mallina oloasussa. Resorit samasta kankaasta kuin housutkin.

Sellaista mukavan rentoa vaatetta, että pystyy niitä siivoushommiakin touhuamaan.

Kankaat kaikki joskus aikoinaan Eurokankaasta hankittuja. Itseasiassa kaikista kankaista olen äidilleni joskus jotain ommellut. Mekon kankaasta tein opiskellessa äidille juhlamekon ja pupu-kankaasta yöasun <-klik) viime keväänä. 

Sain lahjatoiveen erään pienen 3 vuotta täyttäneen tytön äidiltä, Barbiet tarvitsisivat vaatetta. Verestin muistiani tässä ompelussa, sillä Barbien vaatteistahan se oma ompelu-ura alkoi, kuten varmasti monella muullakin (Instagramin puolella voi nähdä elämäni ensimmäisen kunnollisen ompeluksen).

Kuvan mallit ovat omat rakkaimmat Barbieni. Barbie-nukkehan jakaa mielipiteitä ja ei ole enää niin hittijuttu kuin siihen aikaan, kun itse olin lapsi. En sen enempää puutu Barbien kropan ruotimiseen, tai siihen mitä viestejä se voi antaa sillä leikkiville. Minulle se on vain yksi nukke monien nukkien joukossa. Kuinka moni teistä on leikkinyt aikanaan Barbeilla ja ommellut niille vaatteita? Minä tein aika paljon myös erilaisia huonekaluja ja sisustustarvikkeita näille nukeille, yhdessä äidin kanssa.

Olen minä ihan oikeitakin aikuisten vaatteita ommellut. Nyt ne tulevat blogin puolelle hieman hitaammin, kun kesä on kieltämättä ollut poikkeuksellisen kiireinen.

Tervetuloa kaikille uusille lukijoille, olen ilahtunut suuresti teistä jokaisesta! 

Luovuutta, rentoutta ja mukavia hetkiä tähän alkaneeseen viikkoon kaikille!

Poliisi-syntymäpäivät

Edellisessä postauksessa jo kerroinkin, että meillä on juhlittu pojan 5-vuotis syntymäpäivää poliisi-teemalla. Poika on saanut itse valita joka vuosi (paitsi niillä ekoilla synttäreillä) mieleisen teeman, jonka ympärille yhdessä suunnittelemme koristeet ja tarjottavat. Hauskat juhlat meillä olikin, lapset intoutuivat poliisi- ja rosvoleikkeihin ja pojan kanssa tekemämme koristeetkin saivat kehuja. Myös miehen vastuulla ollut tarjoilupuoli maistui kaikille. Kaikkein ihaninta oli nauttia mahtavien vieraiden seurasta (kiitos vain teille kaikille rakkaille)!

Viirit ovat alkujaan pojan 2-vuotis synttäreiltä, nyt niihin pääsivät Suomen leijonat. Silloin meillä juhlittiin New Holland traktorien merkeissä, samat viirit pääsivät käyttöön myös kaksi vuotta sitten formula 1 syntymäpäiville (itseasiassa koristeiden teema oli kylläkin red bull ja ferrari, pojan lempikuskien tallien mukaan). 

Näitä viirejä on kaikkiaan kolme, yhdessä on tämä onnea teksti, seuraavassa pojan nimi ja viimeisessä 5 vuotta. Olen tulostanut ja leikannut kirjaimet sekä liimannut ne kartongista leikattuihin kolmioihin. Ylös rei'ittäjällä reiät ja nauha niistä läpi. Näin on helppoa muuntaa tekstejä ja kuvia tarvittaessa.

Suurimman työn teimme pojan kanssa pöydän koristelussa. Ikean rullapaperiin maalasin akryyliväreillä (Clas Ohlson, järkyttävän hajuiset -> kannattaa käyttää vain todella hyvin tuuletetussa tilassa) teitä, viheralueita, järven, kivikkoalueen. Paperi kesti yllättävän hyvin, tottakai se kupruili jonkin verran. 

Pojan kanssa virittelimme aluselle hänen legoista kasaamiaan juttuja. Tämä olikin tarkkaa puuhaa, emme aina olleet samaa mieltä siitä, mihin mikäkin pitäisi asettaa :). Tai itseasiassa höpsö äiti olisi halunnut visuaalisesti asetella ne eri tavalla, mutta sitten osasi luovuttaa ja antaa pojalle vallan koristelussa. 

Kuuset ovat oikeasti muistilappuja, ne ovat kulkeneet mukanani lapsuudesta saakka. Poika nämä huomasi lipastostani, ja hyvä niin, nyt ne pääsivät vihdoin käyttöön. Kuusen jalkaosan taittelin ja laitoin kaksipuoleisella teipillä kiinni. Kuusiin on aikoinaan (jo kauan sitten edesmennyt) kissani kokeillut hampaitaan ;).

Rannalla lekottelevat naiset saivat vohvelikankaasta leikatut pyyhkeet. Lapset leikkivät herkuttelujen jälkeen tällä pöytäkoristeella, ja hyvin kesti.

Lisäksi meillä oli siellä täällä kodin eri tiloissa sinisiä ja valkoisia ilmapalloja sekä lahjanaruja serpentiinien asemasta. Olen käyttänyt yleensä aina näitä lahjanauhoja (vappunakin eri väreissä), ne ovat kauniimpia ja niille löytyy helpommin jatkokäyttöä kuin serpentiineille.

Herkuista en sen kummempaa postausta tee, meillä syötiin hodareita ja pikkupitsoja, mansikka-appelsiinikakkua, donitseja, mustikkapiirakkaa sekä autokeksejä. Tänä vuonna emme ehtineet paneutua koristeisiin ja tarjoiluihin ihan samalla intensiteetillä kuin aiempina vuosina, mutta juhlat tuli pidetyksi ja pojalla oli äärimmäisen mukava päivä. Sehän se tärkeintä on!

Vielä sananen juhlajärjestelyistä; aiempina vuosina sain ihmettelyjä, että eikö ne juhlat vähemmälläkin synny :). Kyllä syntyy, ja hyvät juhlat ovat tekijänsä näköiset. Olemme miehen kanssa aina rakastaneet (aivan, rakastaneet) juhlien järjestämistä. Vietämme tuntikausia iltaisin suunnitellen sopivia tarjottavia, tutkien netin ihmeellistä maailmaa erilaisten teemojen ympärillä. Meille tämä on myös rakas harrastus, miehelle keittiössä häärääminen, minulle koristeiden väsääminen. Emme ole kokeneet koskaan juhlia stressaaviksi, ne ovat molemmille inspiroiva ja paljon antava tapahtuma.

Tulipas pitkä postaus :). Meillä odotellaan aamukasteen kaikkoamista marjoista, ja sitten lähdemme jatkamaan herukkapuskien tyhjennystä. Mitä teidän muiden syksyyn kuuluu? Oletteko innokkaita marjan poimijoita?

Oikein ihanaa alkavaa syksyä!