maanantai 6. heinäkuuta 2015

Juhlamekko asusteineen ja oloasu


Ei kovin kesäinen juhlamekko, vai mitä? Blingbling ja tumma violetti.

Mutta ei se mitään. Tämä nainen sai toimia tällä kertaa mallina. Sinällään kovin simppeli juhlamekon kaava: kaksi suorakaidetta, toinen isompi toinen pienempi. Yläosa on vuoritettu. 

Ei niin juhlava kiinnitystapa on tällä kertaa tarranauha takana. 


Tottakai laukkukin tarvitaan. Sekä helmet kaulaan (jotka olivat mallille hitusen liian isot).


Ja hartiahuivi, koskaan ei tiedä kuinka viileää juhlapaikalla on.

Vaalea neitokainen toimii mallina oloasussa. Resorit samasta kankaasta kuin housutkin.

Sellaista mukavan rentoa vaatetta, että pystyy niitä siivoushommiakin touhuamaan.

Kankaat kaikki joskus aikoinaan Eurokankaasta hankittuja. Itseasiassa kaikista kankaista olen äidilleni joskus jotain ommellut. Mekon kankaasta tein opiskellessa äidille juhlamekon ja pupu-kankaasta yöasun <-klik) viime keväänä. 

Sain lahjatoiveen erään pienen 3 vuotta täyttäneen tytön äidiltä, Barbiet tarvitsisivat vaatetta. Verestin muistiani tässä ompelussa, sillä Barbien vaatteistahan se oma ompelu-ura alkoi, kuten varmasti monella muullakin (Instagramin puolella voi nähdä elämäni ensimmäisen kunnollisen ompeluksen).

Kuvan mallit ovat omat rakkaimmat Barbieni. Barbie-nukkehan jakaa mielipiteitä ja ei ole enää niin hittijuttu kuin siihen aikaan, kun itse olin lapsi. En sen enempää puutu Barbien kropan ruotimiseen, tai siihen mitä viestejä se voi antaa sillä leikkiville. Minulle se on vain yksi nukke monien nukkien joukossa. Kuinka moni teistä on leikkinyt aikanaan Barbeilla ja ommellut niille vaatteita? Minä tein aika paljon myös erilaisia huonekaluja ja sisustustarvikkeita näille nukeille, yhdessä äidin kanssa.

Olen minä ihan oikeitakin aikuisten vaatteita ommellut. Nyt ne tulevat blogin puolelle hieman hitaammin, kun kesä on kieltämättä ollut poikkeuksellisen kiireinen.

Tervetuloa kaikille uusille lukijoille, olen ilahtunut suuresti teistä jokaisesta! 

Luovuutta, rentoutta ja mukavia hetkiä tähän alkaneeseen viikkoon kaikille!

34 kommenttia:

  1. Vähänkö hienoja vaatteita!! Kyllä leikkivä tyttönen on onnellinen kun saa tuollaisia. Olen leikkinyt pienenä barbeilla ja tehnyt niille vaatteita sekä silloin että nyt omien tyttöjen barbeille:) Hienot kuvat tyylikkäistä neitosista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kanneli! Sinulla onkin siellä tyttöjä, joille voi näitä barbien vaatteita ommella. Minäkin ompelin viimeksi kummitytölle näitä, 15 vuotta sitten. Vähän yli kaksikymppinen kummityttö ei enää kovin paljoa tyttömäisiä juttuja tarvitse :D.

      Poista
  2. Voi vitsit, miten hienoja! Kylläpä tulee omia barbi-aikaisia muistoja mieleen. Ei tullut silloin kyllä hirveästi ommeltua barbeille vaatteita, enemmänkin jotain kangasvirityksiä:) Veljen kanssa meni leikit melko hyvin yhteen(siis joskus), pyysin häntä aina rakentamaan barbeilleni auton. Pahvilaatikoista rakennettiin talo ja sisustin sitten sitä. Mikähän siinä muuten oli, että minun piti melkein joka barbilta leikata hiukset lyhyiksi? Ehkä tämä minun hiustyyli juontuu jo niiltä ajoilta..Sinä kun olet niin taitava ompelija, niin seuraavaan mekkoon voisit tehdä yläosan prinsessaleikkauksilla ja pienen pienet tereet:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en itseasiassa leikannut kuin yhdeltä, vai oliko se veli, joka sen teki? Joten kyllä sillä varmaan näin laajan otannan perusteella on selvä yhteys aikuisiän hiuspituuteen :D. Meillä oli itseasiassa ihan järjestetty kansalaisopistolla Barbien vaatteiden ompelukurssi, sielläkin kävin harjoittelemassa ompelua lapsena. Prinsessaleikkaukset ja tereet, älä yllytä yllytyshullua ;). Tiedä vaikka joku päivä näperrän. Kiitoksia Villa Pipo!

      Poista
  3. Hienot on kamppeet! :) Itse olen ommellut vain nyt aikuisena barbin vaatteita, mutta niitäkin vain vähän, kun Nieidillä oli tosi lyhyt se barbikausi. Itselläni ei ole koskaan ollut barbeja. Olen leikkinyt vain oikeilla nukeilla. Meillä kotona suurin osa leluista oli omatekoisia, kun äiti ompeli ja isä nikkaroi. Muovikrääsää (kuten vanhempani sanoivat) ei arvostettu. Kyllä se silloin lapsena ärsytti. Nyt sitä osaa jo arvostaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pikku Akka! Itsetehdyt lelut olivat varmasti upeita. Minullakin oli vain muutamia barbeja, muistan miten kavereiden hienoja kaupasta ostettuja vaatteita ja huonekaluja kadehdin pienenä :). Nyt arvostan sitä, että opin itse tekemään niitä. Kai se kuuluu jotenkin kaikkien lapsien elämään, että kavereiden lelut tuntuvat niin paljon hienommilta ja kaipaa niitä itselleen.

      Poista
  4. Kivat asut Barbeille. Minun ei tullut siihen aikaan vaatteita tehtyä kun itse olin barbi-ikäinen. Tytöt saivat juuri vähän aikaa sitten työkaveriltani pussillisen Barbeja ja vaatteita, vaan meidän lapsilla ei mikään pysy tallessa kovin kauaa.. Nyt jo suurin osa niistä vaatteista on hukassa, jäljellä ja tallessa olevilta Barbeilla hiukset nyrhitty ja piirretty täyteen mustekynätatuointeja.. Ehkä olisi pitänyt laittaa Barbit ensin pariksi vuodeksi jemmaan odottamaan sopivampaa ikää.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustakynätatuoinnit löytyvät varmasti monen lapsen nukeista :D. Meillä eilen poika piirsi omiin jalkoihinsa permanent-tussilla tatskat ;). Kiitoksia Raisa P!

      Poista
  5. Vau miten hienoja vaatteita olet ommellut! Minulla ei ole ollut lapsena Barbie-nukkeja, yksi Sindy ja pari Skipper-nukkea kuitenkin. Niille olen aikoinani paljon ommellutkin... :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Oman näköinen! Minulla oli itselläni kolme näitä barbie-nukkeja, joku sitten niitä räpsyjä muovisia, jotka hajosivat parin leikin jälkeen. Nämä kaksi olen säästänyt, kun yhdeltä veljeni puri pienenä jalan poikki :D.

      Poista
  6. Hienot asut on barbi-nukke saanut! Mulla tuli lapsena askarreltua huonekaluja ym. omille barbeille. Äitini sitten huolehti vaatetuspuolesta :) Meidän vanhin neiti sai synttärilahjaksi keväällä ekan oman barbin ja tyttö onkin ehtinyt kysellä, että tekisinkö uudet vaatteet barbille. Pitäisi varmaan reipastua sillä saralla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonekalujen askartelu oli hauskaa, minäkin tein monet sohvat ja sängyt. Olisi ollut mukava toisaaltaan ommella näitä vaatteita enemmänkin, mutta aika ei anna myöten ja eipä niitä tyttösiä lähipiirissä ole, jotka niitä tarvisisi. Kiitoksia Eerika!

      Poista
  7. Barbeille olen ommellut niin kauan kuin neula on kädessä pysynyt:) Ensin ne oli semmmosia mitenkuten yhteen harsittuja kankaanpaloja ja myöhemmin muistuttivat jo ihan oikeita vaatteita, kun ompelutaidot kehittyivät. Nuo vaatteet ovat kyllä niin pieniä, että niiden tekemisessä on ihan omat kommervenkkinsä. Hieno lopputulos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aarnilintu! Meillä äiti auttoi aina näissä ja meillä oli myös yksi työharjoittelija, jonka muistan ommelleen minun kanssa näitä vaatteita (maatilalla heidän harjoitteluun kuului myös erilaisia kotitöitä ja meillä oli muutamia harjoittelijoita minun ollessa pieni).

      Poista
  8. Wau, miten tyylikkäät asut! Barbien vaatteista ne minunkin ompelukokeilut ovat alkunsa saaneet :) Kovasti tykkäsin tehdä itse leikkeihin vaatteet, huonekalut ja muut tarvittavat ja hyvin siinä oppikin kaikenlaista ompelusta. Meillä ei olla kovin innostuttu ainakaan vielä barbileikeistä, mutta katselin kyllä sillä silmällä Pinterestissä Barbien vaatteita, että jotain olisi kiva näprätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin selasin Pinterestistä kaavoja näihin, mutten ajanpuutteen vuoksi ehtinyt niitä käyttämään. Upeita luomuksia sieltä löytyikin! Kiitoksia Pizzicato!

      Poista
  9. Aivan ihanat asut.
    Itselläni on kerättynä laatikkoon tilkkuja joista pitäisi tehdä Barbien vaatteita mutta ei meillä ole ketään joka leikkisi niillä :/ Eli saa odottaa tilkut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nelli L! Ei meilläkään ole ketään, joka barbeilla leikkisi. Muutaman kerran olen pienille tyttövieraille ja hoitolapsille kaivanut Barbiet esille. Toki voisihan niitä jonkun vaatteen ommella näille omille nukeilleen, mutta niin vähäistä se käyttö on, että käytän sen ompeluajan mieluusti muuhun :).

      Poista
  10. Hienot vaatteet! Vaikka juhlat on pikkuneitien mielestä usein ne parhaimmat prinsessavaatteineen, aikuinen osaa arvostaa myös arkiasuja - eli siivousasu on ihan mieletön :D Omakin ompelu-urani alkoi barbeilla, oli tosin aika lyhyt ura pötkylähameineen. Mökin vintillä oli kesäisin melkoinen lukaali, ihan itse tehdyt kalusteet pahvirasioista sun muusta. Mielikuvitus teki asunnosta loisteliaan, isosiskon ja serkun kanssa kun leikittiin ja minut otettiin leikkiin mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne pahvirasia-kalusteet kuuluivat minunkin barbien upeaan taloon :D. Oloasuhan on ihan välttämätön, muistan itse leikkineeni niillä kotiasuillakin paljon. Ratsastusvaatteet olisivat olleet itselleni hitti, mutta niiden puutteessa tällaiset asut menivät siinä tarkoituksessa. Kiitoksia Hieno tar, ihana lukea teidän kaikkien muistoja!

      Poista
  11. Ihanat uudet vaatteet barbille!
    Itselläni ei tainnut olla yhtään barbia, mutta kavereilla niillä leikittiin.

    VastaaPoista
  12. Upeita vaatteita! Pitäisikin kaivella jostain omat vanhat barbiet esille. Ei ole tullut poikien kanssa kaivattua niitä aiemmin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poika eilen kyseli, että mitä me äiti yhdessä leikittäis. Minä ehdotin, että leikitään Barbeilla. Poika kyseli, mitä niillä voi tehdä. Minä kerroin, että niillä voi leikkiä kaikenlaista. No, voiko ne sitten taistella? :D Kyllä meillä poika jossain vaiheessa leikki näillä, nyt ovat olleet pitkään kaapissa, kun eivät ole enää kiinnostaneet. Kiitos LeenaH!

      Poista
    2. Sain taannoin blogihaasteen ja ajattelin laittaa sen eteenpäin sinulle. Käyhän kurkkaamassa: http://leenankasityot.blogspot.fi/2015/07/kolme-erilaista-blogia.html ;-)

      Poista
    3. Kiitos LeenaH haasteesta, käyn kurkkaamassa kunhan ehdin :).

      Poista
  13. Upeita luomuksia syntynyt täälläkin blogissa, vähän yritin kurkistella instan puolella loman aikana, mutta vähän huonoksi jäi! Edellisen postin pojan asukokonaisuus jälleen aivan huikea, upeaa klassista tyyliä!

    Barbin vaatteista se minunkin ompelutaival alkoi - ensin käsin ja sitten sain jo käytetyn Singerin. Minä leikin kyllä paljon barbeilla ja hyvin ne omatkin tytöt ovat niiden seurassa viihtyneet. Mun arvokkain leluaarre onkin isän tekemä ja mummon "verhoilema" barbien katossänky, joka on nyt tytöillä. Ihanan vaatetilauksen olet saanut, upeat asut! Barbin vaatteita on kiva tehdä aina silloin tällöin, ne ovat minusta vaan kovin työläitä varsinkin jos tekee "kunnolla" ettei heti saumat repeä ja nuo juhlamekot erityisesti ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Krista! Barbien vaatteissa kyllä tuhraantuu aikaa helposti, minäkin näissä kaikki saumat saumuroin vielä ompeleen lisäksi. Muistan itse, miten kurjaa oli, kun kankaan reunoista irronneet langat tarttuivat pukiessa ja vaatteet helposti menivät rikki. Oli kyllä mukava tehdä näitä vaatteita välillä, olikin jo niin kauan edellisestä kerrasta! Katossänky kuulostaa upealta, siinä on latautuneena myös ihania muistoja.

      Sehän on vain hyvä merkki, ettei lomamatkalla jää aikaa juuri räplätä kännykkää :). Meillä ei olekaan nyt kesälle suunnitteilla isompia reissuja, pihalla on niin paljon laitettavaa, että taitaa mennä kotona suurinosa lomasta.

      Poista
  14. Upeita, kertakaikkiaan! Jos olisin barbi, painelisin oikopäätä tuohon putiikkiin. Meillä tytöt leikkivät pienenä paljon barbeilla ja muilla pikkunukeilla. Vaatteita en vaan niille osannut loihtia, mutta peittoja niille kyllä syntyi (suorat saumat... hih!)
    Mukavia kesäpäiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Ellis ihanasta kommentista <3!

      Poista
  15. Kyllä lapsukainen on onnessaan tuollaisista barbinvaatteista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti nämä innostavat leikkeihin :). Kiitos Kätsä!

      Poista
  16. Kyllä lapsukainen on onnessaan tuollaisista barbinvaatteista :)

    VastaaPoista
  17. Kyllä lapsukainen on onnessaan tuollaisista barbinvaatteista :)

    VastaaPoista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).