Pääsiäisen koristeita (askartelua ja ompelua)

Söpöset pompom-pupuset tulivat Pinterestissä vastaan. Lankana Novitan Kelo. Nuppineulat silmiksi, pienet helmet nenäksi, huovutusvillasta neulahuovutetut tassut ja korvat.  

Poika innostui askarteluista, teki rairuohopurkkeja säilyketölkeistä. Akryylimaalia, erilaisia koristeita, multaa, siemeniä ja mielikuvitusta :). Näitä jaoimme pojan isovanhemmille. 

Purkkien kyytiin hyppäsi myös pojan kestosuosikit pääsiäisaskartelussa: helpot tipuset. 

Minä tein myös pari pientä purkkia siinä vieressä istuessani, virpomisoksista ylijääneitä pupusia purkkien kylkiin.

Nopea ja pieni ompelutyökin, uudet pupu-tyynynpäälliset sohvalle. Kangas on lapsuudenkodistani mukaani lähtenyt aikoinaan. Ikean fleecepeitosta pupu suoralla ompeleella kiinni ja muutamat pienet käsinkirjonnat sekä rusetti korvan juureen. Vihreät päälliset ompelin viime vuonna.

Koti puhtaana, koristeet paikallaan. Aika hiljentyä pääsiäisen viettoon. Mukavaa pääsiäistä teille kaikille!

Ouuuuou! (Susiasu lapselle)

 

Aiempina vuosina poika on virpoessaan ollut mm. pupu ja krokotiili (klik). Viime vuonna toiveena oli turtles-asu (klik). Uusi vuosi, uudet kiinnostuksen kohteet. Tällä kertaa poika halusi olla Lego Chimojen Worriz, susien heimon johtaja. Eihän tämä nyt pääsiäiseen mitenkään liity, mutta saan tällä tavoin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Keväisin pojalla on aina ollut vähintään yhdet naamiaiset, joten sama puku saa mennä sielläkin. Ja tärkeintä on tietenkin lapsen toiveen toteuttaminen.

Itse pidän siitä, että roolivaatteillekin tulee paljon käyttöä. Siksi asun pohjana toimii perushousut ja huppari ilman mitään ihmeellisyyksiä. Suden hännän kiinnitin huppariin tarranauhalla. Saa sitten irti, ja tarranauhankin ratkottua.

Naamariin sain idean Pinterestistä, tietenkin muokaten. Pohjalle laitoin ihan tavallista mustaa kartonkia, jonka päälle liimasin erikeeperillä velouria ja huopaa. Nenä on jostakin pehmolelusta aikoinaan irronnut. Kuminauhalla naamari pysyy menossa mukana. Pientä hauskaa näpertelyä.

Mikähän tämä voisi olla viralliselta nimeltään, kun tuskin esiliinaa taisteluissa on käytössä ;)? Punaista trikoota, nauhaa, tupsu ja muutamia koristeita. 

Chima-hahmoilla on myös chi-panssarit, joihin saavat chin kiinnitettyä. Siihen käytin hopeista satiinia ja paljettikangasta, kangas on pingoitettu pahvin päälle ilmastointiteipillä (en ehtinyt ompelemaan). Panssarissa on nauhat, joilla se solmitaan kainaloiden alta kiinni.

Ja tadaa, koko komeus on kierrätetty! Housut ja huppari on tehty äitini vanhasta velourisesta oloasusta. Naamariin käytin asusta ylijääneitä pätkiä sekä vanhaa fleecehuopaa. Kartonki on kylläkin ihan kaupasta hankittua. 

Essun punainen trikoo on peräisin mieheni vanhasta t-paidasta, nauha pojan vanhoista housuista, tupsun tätini oli säästänyt jostain vaatteestaan ja koriste"niitit" olin laittanut talteen rikkimenneestä rannekorusta. Samoja niittejä käytin myös chi-panssariin, jonka satiinikangas on vanhaa huivia ja paljettikangas leikkuujäämiä vuosien takaa. Kartonkikin löytyi pahvilaatikoista, joissa on taloon jotakin tavaraa tullut postin mukana. Häntään tuhlailin jämälankoja, jotka ompelin kiinni ompelukoneella.

Ja paras palaute tuli tietenkin onnelliselta lapselta: Äiti, tämä on ihan just kuin Worriz! Huippuhieno, kiitos äiti!

Toivottavasti teillä muilla on hieman keväisempää, meillä sataa lunta eikä entisetkään ole lähellekään sulaneet. Kyllä se kevät sieltä tulee vielä! Ihanaa viikkoa teille kaikille!

Virpomaan!

Meillä päin virpominen suoritetaan Palmusunnuntaina, joten oksat ovat valmiita sitä varten. Tänä vuonna yhteen oksaan tuli vain paria - kolmea väriä. Itseasiassa poika valitsi värit sen mukaan, mistä uskoi virpomisen kohteena olevien pitävän. Oksia hän jaksoi tehdä kaikkiaan 10 kappaletta!

Viime vuonna (<-klik) oksiin liitimme myös kortit pääsiäistoivotuksineen. Samalla linjalla jatkoimme tänä vuonna. Meillä poika käy virpomassa vain ihan lähimmät (mummit & ukit, täti, eno, setä, kummit sekä yhden ystäväperheen), joten kortit ovat kiva muistaminen. Itseasiassa hän ehti jo virpoa vara-mummon ja -ukin sekä mummin ja ukin viikolla, kun heitä emme välimatkan vuoksi ehdi varsinaisena päivänä virpomaan.

Poika jaksoi ihailtavasti näprätä näitä oksia, tulipahan harjoiteltua solmujen tekoa :). Minä autoin neulan kanssa, pupujen ja munien läpi ei vielä paksu parsinneula oikein tahtonut mennä. 

Puput ja munat leikkasin koristepapereista. Lisäksi koristeina käytimme tänä vuonna erilaisia satiininauhoja ja höyheniä. Pupun pään muotoiset kortit solmimme satiininauhoilla oksiin. Meidän omissa pajuissa ei vielä kissoja näkynyt, eivätkä ne ehtineet aueta sisälläkään :(. Tien varsilla kyllä näkyy jo pajunkissoja, mutta valitettavasti niiden poiminen ei jokamiehen oikeuksiin kuulu, joten näillä oksilla mennään. Vielähän näihin saattaa ehtiä kissat pääsiäiseksi syntymään, jos ne maljakkoon laittaa.

Pojan askarteluinto on ollut valtaisaa, joten muitakin pääsiäisaskarteluja on luvassa blogin puolelle. Ompeluaika on ollut kortilla, mutta sain minä jonkinlaisen asunkin pojalle virpomista varten väsättyä. Siitä sitten kuvia myöhemmin :).

Rauhaisaa lauantai-iltaa ja mukavaa Palmusunnuntaita!