lauantai 11. lokakuuta 2014

Pipoja ja lahjaompeluita



Pari pipoa tuli ommeltua, toinen näistä onnistui, toinen ei. Vaikea arvata kuvista kumpi on se epäonnisempi pipo :D. No, kotona menee huonommatkin pipot. 



Tähtipiposta tuli alkujaan liian suuri, sitten sain muodon pilattua, kun kävin pienentämään. Yleensä jätän postaamatta epäonniset yksilöt, mutta tällä kertaa näette sellaisenkin. Olisihan tämän vieläkin saanut fiksattua päältä istuvammaksi, mutta tunnustan ettei innostanut.


Olen ihaillut näitä ruusukepipoja, ja kokeilin ruusukkeen ompelua tähän. Se olikin helppoa ja hauskaa!




Pojan samanikäinen serkku juhli synttäreitään, ja hänelle ompelin t-paidan sekä lippapipon. T-paidasta ei ole nyt sovituskuvia, mutta hyvin se päälle istui. Pipohan on tismalleen samanlainen mitä ompelin pojalle aiemmin (klik).

Pipojen ruskea ja punainen trikoo Eurokangas
Kaava oma
T-paidan ja lippapipon Handy Men trikoo Majapuulta, musta trikoo miehen vanhasta t-paidasta
T-paidan kaava oma
Lippapipon kaava Nosh

Vielä olisi muutama päivä aikaa osallistua arvontaan! Yllätyspalkinto on edelleen työn alla ;). 



Uusille lukijoille sydämelliset tervetulo-toivotukset. Ensi viikolla blogissa näette mitä sain aikaiseksi miehen 2 vanhasta kauluspaidasta sekä housuista että neulepaidasta, lisäksi kirppiksiltä löytynyttä pellavaa ja neulosta. Vähän myös kloriitti-leikkejä :).

Minä olen kuivannut viimeiset omenat, miehen makuun maustamattomia, pojan herkkuja marianne-crushilla ja omia lemppareita turkinpippuri-crushilla. Kokeilkaa ihmeessä! 

Mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille!

22 kommenttia:

  1. Tuo ruusuke onkin tosi kivan näköinen! Mitenkäs se nyt tehtiinkään...? Olen joskus kyllä törmännyt ohjeeseen mutta en ole tullut kokeilleeksi.. :) Kivoja ompeluksia muutkin.. Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raisa! Leikkasin pitkän n. 4cm leveän trikoonauhan, jonka keskelle ompelin pisimmällä pistonpituudella langan. Rypytin langan avulla vähän matkaa kerrallaan nauhaa ja taitoin kaksinkerroin. Tikkasin taitteen kohdalta pipoon kiinni, vähän kerrallaan jälleen samalla nauhaa rypyttyen. Helpompi oli ommella, kun ei kokonaan rypyttänyt ennen ompelua. Ompelin tuon ulkoreunasta sisäreunaan päin. Ihan viimeisen kiekuran kiinnitin parilla käsinompeleella, että sain siistimmin tuon ruusun keskustan asettumaan. Jostain voi varmaan löytyä ihan kuvallisia ohjeita. Saikohan tästä mitään selkoa :D.

      Poista
  2. Kivan raikkaan näköinen kun ruusuke ei ole samaa väriä kun itse pipo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään, kun ruusuke erottuu piposta. Kiitoksia Eerika!

      Poista
  3. Pitääkö munkin nyt vääntää tuollainen ruusukepipo itselleni, on kyllä niin hienon näköinen sulla se! Oi, mulla on vielä kloriitit(kin) kokeilematta, kiva nähdä mitä olet tehnyt ja muutkin jutut kuulostaa tosi mielenkiintosilta! Mulla on vihdoin lasten takkeja taas työn alla :) Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Krista! Takkeja odotan mielenkiinnolla, sinulta tulee varmasti niin upeita niistäkin. Alkuun vähän epäröin tätä ruusuke-hommaa itselleni (aika simppelejä hattuja yleensä käytän), mutta tämä olikin yllättävän kiva. Tee vaan sinäkin! Kloriittikokeilu oli ihan hauskaa, tosin toistaiseksi jäi vain pariin kokeiluun.

      Poista
  4. Minä sain vihdoin sen kauan haaveilemani saumurin tilattua ja pipo-ompeluksia on odottamassa sen saapumista. Hassua, kun olen ommellut vuosikausia tavallisella ompelukoneella ja sen jousto-ompeleilla ja mielestäni pärjännyt ihan hyvin. Nyt saumurikuumeen iskettyä tuntuu, että joustavista kankaista ei voi ommella mitään ennen saumurin saamista, koska se vaan olisi niin paljon kätevämpi ja nopeampi. Varsinkin silloin tällöin lainalilemaani, äitin yli 25 vuotta vanhaan Brotheriin verrattuna uusissa saumureissa on niin käteviä ominaisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saumuri on kyllä mukava kapistus! Mahtavaa, että tilasit omasi. Ilmankin kyllä pärjää, mutta kyllähän se paljon helpottaa varsinkin trikoo-ompeluissa. Minä totuin jo opiskellessa saumurin käyttöön niin paljon, että hankin valmistujaislahjaksi omani. Olisikin jo aika uusia kyseinen kone. Ihan hyvin se on pelannut, mutta kevyenä muovisena tahtoo elää pöydällä omaa elämäänsä, kun kaasu pohjassa huruuttelee. Kiitoksia Aarnilintu kommentista!

      Poista
  5. Aivan ihanan näköinen tuo ruusukepipo. Sopii kauniisti nuo värit sinulle. Kyllä varmaan joudun kokeilemaan ruusukkeen tekoa johonkin, ehkäpä juuri pipoon. Nimittäin minun pitäisi ommella pipoja kovastikin lisää ja juuri lasten tarpeisiin. Onpa kiva nähdä sinun valmistuneita töitä ja kloriittijutut kiinnostaa. Kokeilin eräänä päivänä kankaapalaan kloriittiliuosta ja en saanut oikein mitään aikaiseksi. Olen nähnyt niin hienoja toteutuksia sillä tehtynä :) Mukavaa viikonloppua sinulle ja perheellesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kanneli! Minä kokeilin kanssa aika moneen kangastilkkuun kloriittia, joissakin sai odottaa aika kauan ennen kuin niissä mitään tapahtui. Omalla pienellä kokeilulla luonnonkuidut toimii parhaiten kloriitin kanssa. Pipo-aika taitaa olla monella ompelijalla, minunkin pitäisi ommella lisää sekä itselle että lapselle. Tuntuu ettei takkeihin sopivia löydy ikinä kaapista.

      Poista
  6. Todella kaunis tuo ruusukepipo! Jään odottamaan innolla ensi viikkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Kiana! Toivottavasti minun kuvaajani on maanantaina yhteistyöhaluinen, ja saamme kuvattua :). Poika on yleensä kyllä ollut innokas kuvaamaan.

      Poista
  7. Niin hieno ruusukepipo!! Tuo kloriittikokeilu kiinnostaisi,
    mutta en ole uskaltanut siihen vielä ryhtyä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkeasti vain kokeilemaan, se on yllättävän mukavaa puuhaa. LauraKoon blogissa (by LauraKoo) oli ohjeistusta siihen. Minä tein koko homman ulkona, ei tullut hajuhaittoja sisälle eikä päänsärkyä. Kiitoksia Silja!

      Poista
  8. Oi, kivaa tulossa siis! Hienot pipot. Olen itsekin niitä nyt vääntänyt, herkästi meinaa tulla liian isoja kun on ronski leikkuukäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Epäonninen puutarhuri! Minä tein viime vuonna lahjaksi samalla kaavalla pipoja, mutta en itselleni. Toivottavasti lahjansaajilla oli isompi pää, muuten pipot on jääneet kaappiin :D.

      Poista
  9. Hieno pipo! Ruusuke on mukavan ja näyttävän näköinen yksityiskohta. Täytyy varmaan itsellekin tehdä pipoja, kun ilmat tästä viilentyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu hassulle, miten joka vuosi saa olla ompelemassa pipoja. Lapsen pää nyt kasvaa, mutten ymmärrä omien pipojeni kohtaloa. Viekö joku tonttu ne vai värjääntyykö ne vuoden aikana kaikkien takkieni kanssa epäsopiviksi? No, joka vuosi näitä on saanut itsellekin joko tehdä tai ostaa. Kiitoksia Mandariinimania!

      Poista
  10. :D täälläkin pipokokeiluja! Juuri postasin omani ja pahasti jäi vielä mietintämyssy jauhamaan, kun en saanut toivomaani lopputulosta.
    Kauniit sävyt sinulla noissa pipoissa ja ruuseke kruunaa kyllä pipon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pipokokeiluja, mutta mä en ole niin sinnikäs tässä kun sinä! Pari kertaa korjattu pipo riitti minulle ;). Kiitos Sanne-Maija!

      Poista
  11. Heiiiii,IHANA ruusukepipo <3 Täällähän on menossa oikea pipovillitys. Onneksi muut jaksavat jahdata ultimate pipokaavaa,minulle riitti tuo raglakaavan muokkaus...projekti edelleen kesken ja chalks-tunika odottelee ompelijaa. Täytyypä kokeilla tuollaisia tähtiä-onnistuisikohan heijastinkankaasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Milmajohanna! Toivottavasti saat intoa tehdän sen tunikan loppuun, se näytti niin kivalle jo siinä vaiheessa :). Heijastinkankaasta onnistuu myös, tein siitä viime vuonna omaan pipoon ja pojan pipoon laitoin heijastavaa silityskalvoa (vai mikä sen nimi nyt virallisesti olikaan). En muuten koskaan niitä laittanut blogiin, nyt vasta muistin että jäivät jostain syytä kuvaamatta silloin :D.

      Poista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).