maanantai 16. kesäkuuta 2014

Tanssi mun äitini, tanssi!



Mekon ompelun aloitin jo ennen kierrätyshaastetta. Haasteen aikana ompeluaika rajoittui myöhäiseen iltaan, joten en uskaltanut ottaa tätä työn alle (omissa vaatteissa mokat ei niin haittaa, mutta toisten vaatteisiin niitä ei missään nimessä halua). Sain sunnuntaina mekon loppuun ommeltua. Karautimme pojan kanssa samantien tänään äidin luokse päivän viettoon. Jos vaikka vahinko tapahtuisi, ja sää lämpenisi juhannukseksi. Mekko pääsisi tanssilavoille liehumaan ihanaisen äitini yllä. 



Äiti osti Eurokankaan palalaarista kankaat kesäiseen tanssimekkoon. Ihanaa raidallista puuvillaa (näissä kuvissa nyt valitettavasti näyttää vain vaaleanpunaiselta, alemmissa kuvissa näette kankaan paremmin) sekä sinistä pellavaa. Mallia suunnittelimme yhdessä, minä sitten kaavoittelin ja ompelin. Pohjana käytin jotain Suuri Käsityölehden yläosan kaavaa, se tosin ei istunut pätkääkään äidilleni. 



Tein leikkaussaumaa ja muotolaskosta aivan eri kohtiin ja eri tavoin. Olisi pitänyt säästää äidille aikoinani piirtämät peruskaavat, tai kai ne jossakin varaston perukoilla on, mutten löytänyt pikaisella etsinnällä. Helmaosassa on laskoksia vyötäröllä, laskokset löytyvät myös hihojen pyöriöiltä. Kiinnityksenä piilovetoketju keskellä takana.




Helmaan ja kädenteille tein kaitaleet sinisestä pellavasta, vyö on keskeneräinen viritys samaisesta pellavasta. Itseasiassa sen saa pitkänä nauhanakin laitettua, mutta äiti tykkäsi lyhyestä enemmän. Jos vaan löydän kauniin soljen, väsään vielä kunnollisen vyön tähän mekkoon.



Toki mekkoa voi käyttää myös ilman vyötä.



Koska isäni ei ehtinyt päivän aikana kotiinsa (sen huomasi, kun vanhempani jäivät aikoinaan eläkkeelle. Kiirettä tuntui ja tuntuu piisaavan :D), äidin tanssikaveri oli hitusen riehakkaampi tapaus. Tosin nämä kaksi tuntuvat osaavaan riekkumisen jalon taidon, poika on aina mummilasta kotiuduttuaan aika väsähtänyt kaveri ;). Mekosta tuli kyllä äidilleni sopiva, miehenikin (joka harvoin kehuu mitään kivaa enempää) tuumasi kuvat nähtyään, että mekko kyllä sopii hänen anopilleen loistavasti ja on todella kaunis.

Mukavaa, kun teitä lukijoita on tullut lisää, tervetuloa seurailemaan puuhiani! 

Ihanaa alkanutta juhannusviikkoa!

15 kommenttia:

  1. Kaunis mekko, joka sopii hyvin kantajalleen.

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis mekko ja ihanan kesäinen malli! Sinulle on haaste blogissani:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää käydä kurkkaamassa, kiitoksia Aarnilintu!

      Poista
  3. Tosi upea, naisellinen malli, pellavayksityiskohdat ovat kauniit! Tyylikäs tuo venepääntiekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! Sinulla taisi olla oma mekko tästä punavalkoisesta raitakankaasta myös? Ainakin muistelin niin, kun näin äidin ostaman kankaan :).

      Poista
    2. Mietinkin, että onkohan tuo sitä samaa, ostin silloin pakalta, mutta tosi samannäköistä kyllä on :) Äidilläsi on hyvä maku kankaiden (ja tapetin) suhteen ;)

      Poista
  4. Kyllä on kaunis mekko. Sopii äidillesi niin kauniisti. Ihanan hepeät väritykset, sininen sopii todella hyvin vaaleanpunaiseen raitakankaaseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellenikin voisi vähän samantyylisen mekon ommella, hihoihin ei tosin voi laittaa vastaavia laskoksia (leveät hartiat vain korostuvat). Äiti on sen verran siro ja hentoinen, että hänelle sopii monet mekkomallit loistavasti. Kiitoksia Kanneli!

      Poista
  5. sopii tosi hyvin mekko äidille. olet kyllä onnistunut!

    VastaaPoista
  6. Tosi kaunis mekko, ja helou! mitkä sääret äidillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samassa kunnossa kun olisi itsekin :D. Äipän kintut kyllä kestää katsetta, ja tämä nainen muutenkin on upea (ehkä katson vaaleanpunaisin lasein omaa äitiäni ;)). Kiitos Kirsi!

      Poista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).