Ouuuuou! (Susiasu lapselle)

 

Aiempina vuosina poika on virpoessaan ollut mm. pupu ja krokotiili (klik). Viime vuonna toiveena oli turtles-asu (klik). Uusi vuosi, uudet kiinnostuksen kohteet. Tällä kertaa poika halusi olla Lego Chimojen Worriz, susien heimon johtaja. Eihän tämä nyt pääsiäiseen mitenkään liity, mutta saan tällä tavoin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Keväisin pojalla on aina ollut vähintään yhdet naamiaiset, joten sama puku saa mennä sielläkin. Ja tärkeintä on tietenkin lapsen toiveen toteuttaminen.

Itse pidän siitä, että roolivaatteillekin tulee paljon käyttöä. Siksi asun pohjana toimii perushousut ja huppari ilman mitään ihmeellisyyksiä. Suden hännän kiinnitin huppariin tarranauhalla. Saa sitten irti, ja tarranauhankin ratkottua.

Naamariin sain idean Pinterestistä, tietenkin muokaten. Pohjalle laitoin ihan tavallista mustaa kartonkia, jonka päälle liimasin erikeeperillä velouria ja huopaa. Nenä on jostakin pehmolelusta aikoinaan irronnut. Kuminauhalla naamari pysyy menossa mukana. Pientä hauskaa näpertelyä.

Mikähän tämä voisi olla viralliselta nimeltään, kun tuskin esiliinaa taisteluissa on käytössä ;)? Punaista trikoota, nauhaa, tupsu ja muutamia koristeita. 

Chima-hahmoilla on myös chi-panssarit, joihin saavat chin kiinnitettyä. Siihen käytin hopeista satiinia ja paljettikangasta, kangas on pingoitettu pahvin päälle ilmastointiteipillä (en ehtinyt ompelemaan). Panssarissa on nauhat, joilla se solmitaan kainaloiden alta kiinni.

Ja tadaa, koko komeus on kierrätetty! Housut ja huppari on tehty äitini vanhasta velourisesta oloasusta. Naamariin käytin asusta ylijääneitä pätkiä sekä vanhaa fleecehuopaa. Kartonki on kylläkin ihan kaupasta hankittua. 

Essun punainen trikoo on peräisin mieheni vanhasta t-paidasta, nauha pojan vanhoista housuista, tupsun tätini oli säästänyt jostain vaatteestaan ja koriste"niitit" olin laittanut talteen rikkimenneestä rannekorusta. Samoja niittejä käytin myös chi-panssariin, jonka satiinikangas on vanhaa huivia ja paljettikangas leikkuujäämiä vuosien takaa. Kartonkikin löytyi pahvilaatikoista, joissa on taloon jotakin tavaraa tullut postin mukana. Häntään tuhlailin jämälankoja, jotka ompelin kiinni ompelukoneella.

Ja paras palaute tuli tietenkin onnelliselta lapselta: Äiti, tämä on ihan just kuin Worriz! Huippuhieno, kiitos äiti!

Toivottavasti teillä muilla on hieman keväisempää, meillä sataa lunta eikä entisetkään ole lähellekään sulaneet. Kyllä se kevät sieltä tulee vielä! Ihanaa viikkoa teille kaikille!

Virpomaan!

Meillä päin virpominen suoritetaan Palmusunnuntaina, joten oksat ovat valmiita sitä varten. Tänä vuonna yhteen oksaan tuli vain paria - kolmea väriä. Itseasiassa poika valitsi värit sen mukaan, mistä uskoi virpomisen kohteena olevien pitävän. Oksia hän jaksoi tehdä kaikkiaan 10 kappaletta!

Viime vuonna (<-klik) oksiin liitimme myös kortit pääsiäistoivotuksineen. Samalla linjalla jatkoimme tänä vuonna. Meillä poika käy virpomassa vain ihan lähimmät (mummit & ukit, täti, eno, setä, kummit sekä yhden ystäväperheen), joten kortit ovat kiva muistaminen. Itseasiassa hän ehti jo virpoa vara-mummon ja -ukin sekä mummin ja ukin viikolla, kun heitä emme välimatkan vuoksi ehdi varsinaisena päivänä virpomaan.

Poika jaksoi ihailtavasti näprätä näitä oksia, tulipahan harjoiteltua solmujen tekoa :). Minä autoin neulan kanssa, pupujen ja munien läpi ei vielä paksu parsinneula oikein tahtonut mennä. 

Puput ja munat leikkasin koristepapereista. Lisäksi koristeina käytimme tänä vuonna erilaisia satiininauhoja ja höyheniä. Pupun pään muotoiset kortit solmimme satiininauhoilla oksiin. Meidän omissa pajuissa ei vielä kissoja näkynyt, eivätkä ne ehtineet aueta sisälläkään :(. Tien varsilla kyllä näkyy jo pajunkissoja, mutta valitettavasti niiden poiminen ei jokamiehen oikeuksiin kuulu, joten näillä oksilla mennään. Vielähän näihin saattaa ehtiä kissat pääsiäiseksi syntymään, jos ne maljakkoon laittaa.

Pojan askarteluinto on ollut valtaisaa, joten muitakin pääsiäisaskarteluja on luvassa blogin puolelle. Ompeluaika on ollut kortilla, mutta sain minä jonkinlaisen asunkin pojalle virpomista varten väsättyä. Siitä sitten kuvia myöhemmin :).

Rauhaisaa lauantai-iltaa ja mukavaa Palmusunnuntaita!

Kotoilua (collegehousut ja trikoopaita)

Miten ihanaa onkaan olla kotona! Neuloa, lukea, ommella, tehdä kotitöitä. Touhuta lapsen kanssa. Ja se touhuilu lapsen kanssa on saanut aikaan sen, että kotoisat lökäpöksyt ovat kuluneet kaikki polvista.  Ehkä pitäisi jatkossa ommella itsellekin jo valmiiksi polvipaikat kaikkiin kotihousuihin ;). 

Vaikka käytän hillittyjä värejä muuten pukeutumisessa, voi kotona heittäytyä enemmän värienkin maailmaan. Jospa into väreihin omissa vaatteissa ulottuisi myös ihmisten ilmoilla käytettäviin.

Housujen kaava Moda 10/2014 3. villahousut (vyötärön ja lahkeiden resoreihin lisätty n. 10cm pituutta molempiin)

Punainen college kirppislöytö

Valkoinen "resori" Eurokankaan tuubitrikoo

Paita leikattu summamutikassa suoraan kankaalta (takakappaleen helma on etukappaletta pidempi)

Paidan trikoo kirppislöytö (ja kieroa kuin korkkiruuvi) Pääntie ja helma huoliteltu pelkästään saumuriompeleella

Kirjaimen college samaa kuin housuissa, tikattu suoralla ompeleella

Rentoa, huoletonta ja äärettömän mukavaa päällä, siitä on minun kotivaatteeni tehty. Millaisissa vaatteissa sinä viihdyt kotona?

Moneen menoon villatakki

Tarvitsen usein jotain villatakkia, joka menee moneen menoon. Väri on tietenkin, ehkä jopa hieman tylsä, musta. Helppo kuitenkin yhdistellä monen muun värin kanssa.

Pienillä jujuilla tämän villatakin saa taipumaan eri tyylisiin asuihin sopivaksi. Tästä tulee varmasti yksi pitkäikäisimmistä vaatteista kaapissani, jota tulee käytettyä usein. Väri, monikäyttöisyys ja muunneltavuus takaavat sen, että käyttöä varmasti löytyy.

Koristeellinen solki (joita onneksi kotoa löytyy erilaisia runsaasti) tekee takista tyylikkäämmän.

Rennosti yläosa auki.

Ja vielä rennompaan menoon kokonaan ilman vyötä.

Etukappaleiden reunoihin sekä hihansuihin käytin hulpion, hauska rouheinen reuna. Helmaa ja pääntietä ei ole myöskään käännetty. Kangas ei lähtenyt purkautumaan, vaikka pesin vastoin hoito-ohjetta 40 asteessa koneessa ennen leikkaamista. Tälle kankaalle suositeltiin kemiallista pesua.

Kaavan pohjana Moda 3/2014 6. Villajakku(pituutta lyhennetty n.20cm, etukappaletta korotettu reunassa pääntieltä n.7cm ja helmasta laskettu alaspäin n.10cm). Vyö on suoraan kankaasta jäänyt suiro.

Kangas Vilma-villaneulos (40% villa, 60% viskoosi) Eurokankaasta

Koristesolki mummon peruja (jokin rihkamakoru, mutta tykkään silti)

Millainen on teidän luottovaatteenne? Mikä tekee vaatteesta sellaisen, että sitä tulee käytettyä yhä uudestaan? Onko se väri, materiaali vai jokin muu?

Mukavaa loppuviikkoa!

ps. kommentoinnit teidän blogeihin ovat hieman jääneet, mutta seuraan kyllä edelleen ahkerasti teidän puuhianne :)

Puhelimelle teline ja ihanien bloggaaja-kavereiden töitä

Äidilleni ja isälleni tein tästä ruusukuvioisesta kankaasta puhelimille tuet. Samasta kankaasta olen tehnyt myös perhosia (klik) ja enkeleille mekkoja (klik). Ohjeena on sama (klik), millä tein aiemmin tabletille ja kirjoille tukia (klik). Pitsinauhan pätkä on kirppislöytö.

Sain ihanalta Milmajohannalta taannoin mahtavan haasteen, jossa bloggaajakaveria ilahdutetaan jollakin tavalla. Itse ilahdutin kavereita perhosilla ja kaavalla sekä ohjeella niihin. Milmajohanna lähetti minulle näin kauniin heijastimen, joka alkuun roikkui takissani, mutta päätyi sittemmin laukkuuni koristeeksi. Lisäksi hänen kirjeestään löytyi herkullista suklaata. Milmajohannan upeat ompelut saavat minut aina hyvälle tuulelle.

Ja haaste toikin minulle suunnattoman monta mahtavaa ilahdutusta. Olen oikein otettu kaikista niistä ja kaikista ihanista sanoista, joita teidän korteistanne löytyi. Käykää ihmeessä ihastelemassa näiden kaikkien taitavien naisten blogeja, joihin pääsette klikkaamalla heidän nimiään tekstissä :). Ilahdutuspostinne sattuivat meidän synkkiin surullisiin päiviin ja muistuttivat elämän jatkumisesta ja lämpöisistä ihmisistä. Uskon, että niillä oli tarkoituksensa tulla juuri niinä päivinä, kun meitä kohtasi läheisen ja rakkaan ihmisen menettäminen. Kiitoksia teille <3!

Kanneli lähetti minulle kauniin virkatun avaimenperän, joka on saapumisestaan saakka koristanut avaimiani ja ilahduttanut päivittäin avaimia taskusta kaivaessani. Hänellä on uskomaton kyky luoda ihania yksityiskohtia vaatteisiin ja sisustukseen. 

Raisa P lähetti tuiki tarpeellisen iloisen sydämen. Se on huolehtinut turvallisuudestani lenkeillä hihassa loistamalla. Sen lisäksi, että Raisa taitaa monenlaiset käsityöt, hän on myös julkaisee blogissaan maistuvia reseptejä, joista olen muutamia itsekin kokeillut. Ihania vinkkejä ja ohjeita käsitöihinkin olen hänen blogistaan löytänyt useasti.

VillaKianan lähettämän rasian sisältä löytyi herkullisen näköisiä nappeja! Nämä varmasti pääsevät johonkin työhöni. Lisäksi VillaKiana on lähettänyt minulle ilahdutuspostia sähköisesti. Sähköpostiini on tupsahdellut toinen toistaan inspiroivampia ohjeita käsitöihin, mm. kierrätysaiheisen kissatyynyn ohje ja vaatteiden koristeluun vinkkejä. Tämä nainen taitaa niin piirtämisen, kuosisuunnittelun kuin ompelun. Huikeita töitä!

Entäs sitten Hannariinan ihana sydänpussi (lisäksi hänenkin kirjeestä löytyi suklaata, joka tietenkin hävisi melkein samantien)! Sitä silittelin kädessäni monet kerrat, ennenkuin hennoin käyttöön ottaa. Nyt pussi on kiinnitetty laukkuni vetoketjuun, siihen saa näppärästi auton avaimet ja parkkirahat helposti käden ulottuville. Eikä enää tarvitse penkoa koko laukkua niitä etsiessä. Hannariinan ihanat ompelut inspiroivat minua usein, rakastan hänen kykyään yhdistellä värejä ja kuoseja ihanin lopputuloksin.

Meillä vietetään hiihtolomaviikkoa ja ompelukoneet ovat laulaneet lähinnä korjausompeluita. Niitä on jostain syystä riittänyt (olisikohan syynä se, ettei niiden teko inspiroi ja ne pääsevät kasaantumaan suuriksi läjiksi?). Itselleni olen muutamia vaatteita ottanut työn alle ja poikakin tarvitsisi jotain. Äiti ja anoppi ovat myös kyselleet kesäisiä mekkoja, niitä varmaan pääsen sitten kankaiden löytymisen jälkeen työstämään. Ihanaa! Ristopistotyö valmistui myös, mutta en ole saanut tehtyä sitä tuotteeksi vielä ;). Joten olkaahan kuulolla, kyllä täällä pian parempaan vauhtiin päästään!

Kiitos teille kaikille kauniista sanoistanne, teidän ihanat kannustavat kommentit tuottavat suuresti minulle iloa. Mukavaa viikonjatkoa!