Käsityökirjahaasteen tiimoilta ommeltua

Kristan Helmoja ja Hepeneitä-blogin (klik) käsityökirjahaaste on tuonut blogeihin mielenkiintoisia töitä ja muutamia uusia kirjojakin on jo tullut vastaan, joista jotkut varmasti päätyvät kokeiluun minullakin. Haasteblogeihin linkit löytyvät tuolta oikealla sivupalkista löytyvästä haastekuvakkeesta.

Tunnustan! Vaikea oli valita tähän kirjaa. Rakastan (käsityö)kirjoja, niiden selailua ja niistä inspiroitumista. Harva kirja kuitenkaan päätyy omaan hyllyyn, sillä pidän vaihtelusta käsitöissäkin. Omat kirjat ovat lähinnä perusteoksia, joista saa tarpeellisia ohjeita tekniikoista ja niistä pääsee sitten helpommin soveltamaan erilaisia töitä. Muutamia kirjoja olen saanut lahjoina, kuten kaikki Tone Finnangerin Tilda-kirjat. Kaavallisia vaatteiden ompelukirjoja hyllystäni ei löydy yhtään. Lainaan niitä mielelläni kirjastosta ja jotkut niistä päätyvät useamman kerran lainattavaksi.

Haasteeseen valitsemani kirja kuuluu itseasiassa kirjasarjaan, jonka hankin sen ilmestyttyä. Tämän Kädentaidot -kirjasarjan avulla olen opetellut muutama vuosi sitten mm. virkkaamaan. Voitte lukea kirjasarjasta enemmän täältä (klik). Kirjasarjaa ei ole siis myytävillä, mutta pikaisella googlauksella paljastui, että sitä liikkuu paljon kirpputoreilla sekä monista kirjastoista se löytyy myös. Perinteiset käsityöt ovat kirjasarjassa hyvin edustettuina, ja niiden tekniikat sekä perusteet neuvottu mielestäni selvästi ja hyvin. Kirjasarjasta löytyy paljon erilaisia kankaan ja vaatteiden kuviointitapoja värjäyksestä erilaisiin pomituksiin/laskoksiin ja kirjontoihin. Tämän vuoden ensimmäisenä itseni haastamisena olikin oppia/palauttaa mieleen perinteisiä käsitöitä. Halusin kuitenkin tuoda niitä nykypäivään ja siitä ajatus tästä työstä lähtikin.

Olen kirjonut kovin vähän, lähinnä opiskeluvuosina 2000-luvun alussa muutamia koetöitä sekä kovin pieniä yksityiskohtia mm. Tilda-enkeleihin. Valitsin kirjasta kokeiltavaksi varsin erikoisen nimisen kirjontaornamentin, pyllypäiden aitoja. Suurensin kuvion ruutupaperin avulla ja jäljensin jäljennyspaperilla puseroon. 

Paitaan valitsin Eurokankaasta palalaarista pukuvillaa. Halusin kokeilla tällaista helppoa mallia, johon en piirtänyt etukäteen kaavoja. Olat ovat taitteelta, ja käytin vanhaa t-paitaa apuna piirtäessäni suoraan kankaalle sivusaumojen ja pääntien muodon. Aika hauska tästä tuli, vaikka toimisi varmasti paremmin joustavasta kankaasta, jolloin istuvuuden saisi suoraan paremmaksi.

Paidan toinen hiha on kangas kaksinkertaisena, sivusauma on ommeltu vain kainaloon saakka ja reunat käännetty.

Kuvio jatkuu myös takakappaleella samanlaisena kuin etukappaleella. 

Kuvion olisi voinut vielä jatkaa liehukkeeseenkin, mutta jätin asian vielä hautumaan. (ja no, en yksinkertaisesti ehtinyt tehdä tämän enempää :D).

Haasteena oli saada kirjonnan nurjapuoli näyttämään samalta kuin oikea. Taitavat kirjojat kun osaavat päätellä langatkin huomaamattomasti. Aika hyvin kuitenkin onnistuin! Valitsemani kirjontalanka DMC:n mouline metallihohtoinen (E317) oli haastava työstettävä. Säikeet lähtivät helposti purkautumaan ja solmuuntuivat todella helposti. Lankaa täytyi siis ottaa kovin lyhyitä pätkiä, jotta se säilyi hyvänä. Pääteltävää siis oli paljon! Kuvassa osa langoista on jo päätelty.

Itseasiassa olen tyytyväinen lopputulokseen. Kirjonnan valmistuminen oli hidasta ja muutama hieman erikokoinen ruutukin tuli, mutta pääsin tavoitteeseeni: harjoitella pistojen järjestyksiä, jotta nurja puoli näyttää siistiltä sekä tuoda perinnemalleja uudemmassa muodossa esille. Nyt onkin hyvä jatkaa seuraavaan itseni haastamisen parissa :).

Mukavaa loppuviikkoa!

Ilahduta bloggaajakaveria!

Sain ihanalta Milmajohannalta Mumintalo-blogista (klik) tällaisen kivan haasteen. Haaste on lähtöisin Tipulassa-blogista.

Säännöt ovat yksinkertaiset:

"Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat(päätät itse määrän). Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutus asia vireille.

Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!"

Haastavaa oli miettiä ketä haluaisin ilahduttaa. Täällä vierailee niin monia ihania bloggaajia, joita tietenkin kaikkia haluan tässä yhteydessä kiittää! Yritän aina muistaa teitä kommenteilla, joten tällä kertaa haluan erikseen ilahduttaa seuraavia bloggaajia:

Kanneli

Eerika: Valkoinen talo tarinoi

Pizzicato

Raisa P.: Leipoen ja neuloen

Villa Kiana

Tämä haaste onkin hauska, kun voi itse valita ilahduttamistavan. Kertokaahan innostutteko lähtemään mukaan :).

Huomenna on sitten luvassa toisenlaista haastepostausta. Käykäähän katsomassa Kristan Helmoja ja hepeneitä-blogin järjestämän käsityökirja-haasteen osallistujien töitä. Huikeita!

Pienelle tyttövauvalle

Ystävän pienelle tyttövauvalle jotain pientä. 

Joustofroteetasta ompelin huppupyyhkeen, johon tein raidallisesta puuvillasta röyhelöreunuksen ja rusetin somistamaan huppua. Muistin jopa kiinnittää ripustuslenkin!

Kaksinkertaiseen kaitaleeseen ompelin poimutuslangat pisimmällä pistonpituudella. Kiristin langoista ja saumuroin kaitaleen kiinni pyyhkeen reunaan. Saumanvarojen silitys froteen puolelle ja päällitikkaus.

Rusetti on ommeltu putkeksi ja päät käännetty sekä tikattu suoraan pyyhkeeseen kiinni ommeltaessa. 

Kaavaa tähän ei periaatteessa tarvitse, leikkaa kankaasta reilun neliön (minulla 80cm x 80cm), johon ompelee kolmionmallisen kaksinkertaisen 'hupun' (kolmion korkeus tässä 20cm). Minulla sekä pyyhe että huppu ovat kaksinkertaisia, koska frotee oli aika ohutta. Kaitaleen leveys on n.8cm, eli taitettuna siitä tulee 4cm kaitale. Joustofrotee ja raidallinen kangas on vuosia sitten hankittu Eurokankaasta.

Korttiin ompelin pienen perhosen, jolle virkkasin ruskeasta bambulangasta ja ohuesta hopeisesta langasta vartalon. Sarvet on aikoinaan Tiimarista ostettuja 'heteitä'. Pohjalle kimaltelevaa koristepaperia sekä leimasimella tehty Onnea-teksti kulmaan.

"Tervetuloa maailmaan,

onnenpolkuja kulkemaan,
tuhansia maailman
ihmeitä katselemaan!

Tervetuloa maailmaan pikkuinen.
Koko perheelle onnittelu lämpöinen."

Pakkasta, pakkasta ja pakkasta! Sitä on riittänyt, joten perhoset eivät pitkään aikaan lentele :). Olen aloittanut tämän vuoden haastamalla itseäni tekemään sellaisia käsitöitä, joita en ole tehnyt moniin vuosiin (tai koskaan). Kovin monimutkaisilla jutuilla en ole lähtenyt liikenteeseen, mutta aikaaviepää tuntuu olevan. Hitaasti, mutta varmasti, ne käsityöt siellä valmistuvat. Joten niistä kuulette sitten jatkossa ;). Ensi viikon torstaina onkin minun vuoroni postata Kristan (hänen huikeaan blogiin pääset tästä)järjestämän käsityökirja-haasteen tiimoilta, "nähdään" viimeistään silloin!

Mukavaa talvista loppuviikkoa teille kaikille!

Kukkainen lukutuokio

Pieni virkkaus, mutta suloinen. Kukkanen ja varsi.

Kukkasen soveltelin erilaisilla pylväillä ja ketjusilmukoilla. 

Varressa on ketjusilmukoita, pylväitä, kaksoispylväitä, kiinteitä silmukoita ja piilosilmukoita. Tämä oli tällainen terapiavirkkaus, jotain pientä ja nopeasti valmistuvaa isompien töiden rinnalle. Ei ohjeita, vaan musta nyt tuntuu -meininkiä. Kovin villiä tai suuritöistä virkkaustahan tämä ei ole, mutta tekee hyvää välillä saada jotain valmiiksikin.

Juuri sopiva kirjanmerkiksi. 

Johanna Spyrin Pikku Heidi -kirjan painos on vuodelta 1952. Aarteeni, jonka olen ala-asteikäisenä ostanut oman kouluni poistokirjamyynnistä. Sopiva kuvausrekvisiitaksi :). Virkkauslankatkin tässä työssä on ala-asteella minulle vohvelikirjontoja varten hankitut. Taustakankaana Laura Ashleyn ihana suuriruutuinen kangas, josta ompelin uudet sohvatyynyjen päälliset. Jotain hempeää lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi.

Plussakeleistä huolimatta olemme saaneet nauttia runsaslumisesta talvesta. Saimme vihdoinkin tehtyä kunnon pulkkamäen metsäämme ja siellä aika on kulunut liiankin hyvin. Sisällä olemme piipahtaneet syömässä (ja ruokaa laittamassa). Ihana talvi!

Suloisia hetkiä päiviinne!

Pikkuinen laukku (kierrättämällä)

Kierrätys ja haaste, kaksi asiaa, joita ei voi ohittaa. Helmoja ja hepeneitä - blogin (<-klik) Krista järjesti ihanan haasteen (klik); kierrättämällä valmistettu vaate tai tuote. Tähän mennessä haasteen tiimoilta on syntynyt todella upeita töitä, kaikkiin en ole vielä ehtinyt jättää kommenttia, mutta olen jo ehtinyt ihailla jokaisen työn.

Pinterestin ihmeellisessä maailmassa törmäsin kivaan ideaan kravatista tehdystä kännykkäpussista, jossa oli tasku myös pankkikortille. Näppärälle pienelle laukulle, johon mahtuu vain kaikkein tarpeellisin, olikin itselläni tarvetta. Idea muhi mielessä kauan, sopiva käytöstä poistettu kravattikin oli kaapissa odottanut melkein vuoden. Haasteen tiimoilta lähdin sitten toteuttamaan sitä.

Ja loppujen lopuksi nälkä kasvoi syödessä. Olin jo leikannut kravatin sopivan kokoiseksi puhelimelle ja korteille. Jäin miettimään, mitä muuta tarvitsen mukaan tilaisuuksiin joihin ei isoa käsilaukkua kannata ottaa. Kotiavain tietenkin! Ja huulipuna sekä huulten rajauskynä. Niillä pärjää monet hetket. Sainkin sitten ommella monet ompeleet käsin, kun ehdin aloitta työn ennen näitä oivalluksia.

Ompelin huultenrajauskynälle kännykän viereen sopivan kokoisen tilan. Avaimelle ja pankkikortille on myös omat taskunsa. Avain kiinnittyy papukaijalukolla, joka on ommeltu nauhalla taskunsuuhun. Helppo ottaa esille kotiin palatessa.

Huulipunalle on laukussa oma paikkansa alhaalla. Ompelin punalle oman pienen pussin, jotta se pysyy paremmin laukussa.

Haasteeseen kuului sääntönä ettei mitään uutta osteta. Onneksi (?) olen aikalainen hamsteri, ja kaapeista löytyi mm. vanhan käsilaukun hihnasta lyhennetty pätkä, mummoni vanhoista vaatteista aikoinaan irroittamat nepparit sekä koristeellinen nappi. Hihna kulkee laukun läpän ja taskujen välissä olevassa kujassa, kiinnitin hihnan päät pihdeillä toisiinsa. Napista leikkasin kannan irti ja liimasin sen kiinni pikaliimalla. 

Nyt vain odottamaan sopivia hetkiä, jolloin laukku pääsee käyttöön. Talviset tunnelmat kovine pakkasineen jatkuvat ainakin täällä, joten kuvan kengät saavat vielä odottaa :). 

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Pikkujoulumekko (tammikuussa)

Ennen joulua kerroin työn alla olevasta pikkujoulumekosta, ja vihdoin hän suvaitsi valmistua :). Ehdin jo käyttää tätä miehen kanssa ravintolassa käydessämme, joten toimivuuskin on testattu.

Mekko valmistui itseasiassa todella nopeasti, mutta sovittaessa huomasin monia epäkohtia. Pääntie oli valtavan suuri, mekko muistutti telttaa ja kuosi sai sen näyttämään lisäksi yömekolta. Kuvittelin tarvitsevani kaavan koossa 40, mutta olisi pitänyt piirtää suosiolla koko 38 vaikka massaa onkin kertynyt, kiitos kaikkien herkkujen.

Kavensin mekkoa roimasti ja lisäsin pääntielle kaitaleen pienentämään pääntietä. Ompelin lisäksi vyön mekkoon, jotta siihen saa hieman enemmän muotoa vyötärön seudulle. Helma kaipasi ryhtiä myös, joten ompelin sinnekin leveän kaitaleen.

Nyt mekko on miellyttävämpi ja juhlavampi käyttää. Kiva siitä siis tuli loppujen lopuksi :). Silityksessä emme vain olleet yhteistyökykyisiä, tällä mekolla on selvästi oma tahto. 

Hihoihin halusin hieman ilmettä, joten ompelin sisäsaumaan framilonilla rypytyksen. Hihansuu on käännetty ja poimutettu framilonilla myöskin. Hihat ovat ylipitkät, mutta minä rakastan näitä.

Kaava Suuri Käsityö 8/2014 mallinro 7 koko 40 (muutokset alkuperäiseen: kavennettu kauttaltaan, eniten vyötäröltä n.10 cm yhteensä, pääntielle ja helmaan lisätty kaitaleet)

Mekon kangas viskoosielastaania Kangas ja Sisustus In

Pääntien ja helman kaitaleet sekä vyö jotain (en tunnusta työskennelleeni kangaskaupassa:D ) joustamatonta kirppislöytöä 

Seuraavaksi onkin vuorossa Helmoja ja Hepeneitä - blogin kierrätyshaaste. Ihana nähdä, mitä huomenna haasteen tiimoilta ensimmäiset bloggaajat julkaisevat. Minä en ole mitään vielä aloittanut, visiokin hiukan hukassa, mutta maanantaina näemme kuitenkin mitä saan aikaiseksi viikonloppuna :). Nähdään siis maanantaina!

Rentouttavaa loppuviikkoa!

Lahjapussi ja sen sisältö

Pieni pussi vanhoista farkkujen lahkeista.

Pala lakanaa, vanhoja brodyyripitsejä, satiininauhaa, leimasinvärejä.

Lahjapussi valmis. Ja sen sisälle tietenkin itsetehty pieni lahja.

Tossut, samalla ohjeella kuin monet muutkin aiemmin (<-klik) syntyneet. Lisäyksiä hieman tavallista ohjetta enemmän ja pituutta lisää. Novitan 7 veljestä langasta.

Rakkaalle miehelleni, jonka kanssa olemme kahden päivän päästä 15 vuotta kulkeneet yhtä matkaa. Niin se aika vain kuluu. Joskus liian nopeasti, joskus liian hitaasti.

Ihana uusi vuosi on pyörähtänyt jo käyntiin. Mitähän kaikkea mukavaa tänä vuonna tapahtuu? Ainakin aion oppia jotain ihan uutta, mutta en ole vielä päättänyt, mikä käsityön saralla olisi se tämän vuoden uusi juttu. Mitä te aioitte opetella tänä vuonna, jospa niistä saisi jonkin vinkin?

Blogin ulkoasuakin muutin hieman, halusin välillä vähän selkeämpää otetta. Toivottavasti ei satu kenenkään silmiin pahasti ;).

Sydämellinen tervetulo-toivotus uusille lukijoille ja kaikille kauniita talvisia päiviä!