maanantai 10. maaliskuuta 2014

Elämän suuntaviivat





Tuleeko teille jostain kuosista tai vaatteen mallista mieleen vahvasti jokin tarina, laulu tai tunnetila? Minulle käy aina niin. Syynä voi olla sekin, että opiskeluaikoina kaikille suunnitelluille tuotteille rakennettiin tarinat, kohderyhmään sopivat ja mainontaa tukevat. 




Tämä kuosi sai pohtimaan elämän suuntaviivoja, onko niitä ja tuleeko niitä seurattua?  Joskus suuntaviivat kulkevat ristiin toistensa kanssa, katkeavatkin. Mutta tilalle tulee aina uusia viivoja, joita seurata. Joskus viivat sotkeentuvat ja tulee mustia hetkiä, kun tuntuu ettei mikään etene. Välillä on vain tyhjiä hetkiä. Elämä voi tuntua myös tyhjälle taululle, uudelle alulle, johon voi aloittaa uusien viivojen piirron. Näitä pohdiskelin tätä kangasta käsitellessäni, ja sen viivoja ja valkeita alueita katsellessani.




Trikoopaidan kaava Burdasta 1/2014, malli 122. Jälleen kerran huomasin, etteivät valmiit kaavat istu minulle. Raglansauma ei ole siellä mainkaan missä pitäisi. Jotain positiivista tässä kaavassa muihin valmiskaavoihin verrattuna; kerrankin hihoja ei tarvinnut pidentää! Minulla on leveät hartiat ja pitkät kädet, joten kaupankin paidoissa saa hihojen kanssa olla tarkkana. Rakastan tätä nykyistä muotia, kun ylipitkät hihat ovat se juttu. Kerrankin minun käsiini hihat eivät näytä naperoilta! 



Viivakangas Kangas ja sisustus IN:n alesta, musta trikoo Eurokankaan palalaarista. Vaikka itsestä tämä paita ei tuntunut istuvan, tuumasi mies, että tosi kiva! Ja sehän tarkoittaa suomeksi yhtä kuin todella upea.


10 kommenttia:

  1. Kaunis ja ajatuksia herättävä teksti. Minullakin on monesti tuo hihaongelma noissa valmisvaatteissa, siksiköhän ostankin monesti 3/4-hihaisia valmisvaatteita ;) Hyvältä tuo pusero näyttää minunkin silmään, yksivärinen kangas rauhoittaa kivasti tuota kokonaisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia Krista! Kaavoituksen opettajan opit ovat sen verran menneet perille, että pienetkin virheet pistävät omaan silmään välittömästi. Varsinkin raglansaumoja tahkottiin moneen otteeseen, taisi olla opettajani lempiaiheita. Paitahan muuten istuu ihan ok. Se on näitä tavallisia ongelmia varmaan monella, joka itse tekee, että näkee virheitä omissa tuotteissa siellä, missä muut eivät niitä välttämättä huomaa :).

      Poista
  2. Todella kiva paita! Aivan ihana kuosi ja tyyli, mies on ollut ihan oikeassa! Pitäisiköhän kokeilla itsekin (kun vaan joutaisi...). Aikoinaan ompelin paljon vaatteita mutta viime vuosina ei ole yksinkertaisesti joutanut, jospa sitä taas joskus ehtisi. Oikein hyvää viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin oli välissä pitkä tauko etten vaatteita ommellut itselle, nyt taas olen innostunut. Kiitos PiiaS ja mukavaa viikkoa sinnekin!

      Poista
  3. Wau!Tosi makeet elämän viivat!Ja istuu kyllä todella hyvin!Tykkään kuosista tosi paljon.Ylipäätään tykkään malleista ja kuoseista jotka eivät oikeasti mulle passaa/sovi.Olenko siis sielu väärässä kropassa?Ja ajattele kuinka paljon enemmän virkattavaa on tällaisella isokokoisella..langanmenekki ja itse työ!! :D Mistähän tämäkin tuli just mieleen?Ja miksi sen sulle kirjoitin?
    En tiedä..mutta saimpahan sanoa! :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Itsekin ihailen aina värikkäitä ja voimakas kuosisia vaatteita, mutta eivät varmaan minulle sopisi. ;) hyvä että sait sanottua! Vielä 1,5 vuotta sitten olin itsekin nykyistä kookkaampi, eikä silloin kyllä tullut tehtyä itselleen juuri mitään. Olen muutenkin vähän laiskan sorttinen virkkaamaan itselleni vaatteita, ihailen miten sinä jaksat väkertää niitä tunikoita! Niissä on niin iso työ kaikkinensa, oli ihan minkä kokoinen hyvänsä.

      Poista
  4. Kaunis, todella upea ja istuu sinulle hienosti. Kyllähän kankaat herättää tunnetiloja, juuri väreillä on tosi suuri merkitys. Tykkään paljon kuviokankaista, mutta harvemmin löytyy just itsestä kivoja kankaita. Saattaa väritys olla outo, mutta tykkään kaivella kangaskaupan paloja. Sieltä saattaa löytää todellisia aarteita :-). Mielenkiintoisen elämänviivat-analyysin olet ajatellut kuosista. Sitähän ne ovatkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palakangaista minäkin suurimman osan kankaista ostan. Ja kirppiksiltä. Jokin piheys iskee aina ihania kankaita katsellessa, en ole kovin montaa kymppiä uskaltanut kankaaseen laittaa. Värit ovat minullekin tärkeitä, aina haikailen väriä vaatteisiin, mutta loppujen lopuksi päädyn aina mustaan (tai yhtä turvalliseen ruskeaan) :). Kiitoksia Kanneli kommentista!

      Poista
  5. Kiva malli puserossa. Voi kun en osaa ommella noita joustavia kankaita.

    VastaaPoista

Pieni kommentti sinulta, iso ilo minulle :).